eka leipä uudella juuren pennulla + 1 g hiivaaNyt kun on juuret tuloillaan niin pitää pitää tehä juurikontrollileipiä että näkee miten homma jo toimii. Onko juuri niin hapan että taikina muuttuu heti velliksi ja kiilteet sulaa hampaista? Vai tekeekö se yhtään mitään? Vai onko se pelkästään aivan helvetin pahaa? Ja tietty ettei se ole muuttunut vaaleanpunaiseksi, sillä sillon seuraava askel saattaa olla karvankasvatus. Homehtuminen ei ole kyllä enää parin päivän kasvattelun jälkeen suuri ongelma koska juuren omat basillit alkaa jo räyhätä vastaan.
Juuren vointia voi hyvin tosiaan testata leipomalla, aluksi sitä voi listätä muihin leipiin ja kattoa mitä tapahtuu ja innokkaammalla juurella voi jo koittaa leipoa ilman hiivaa. Ensimmäiset hiivattomat luultavammin näyttää kummallisilta kiekoilta jotka repeää pohjasta ja ovat ihan syömäkelvottomia mutta pikku hiljaa juuri alkaa toimimaan.
juuresta on vaikea ottaa kuvia koska se nyt on lopulta.. mömmöä.
juurella saa isoja reikiäTässä mun "amerikkalaisessa" juuressa on puolet vettä ja puolet jauhoa. Kun sitä syöttää niin yksi osa pitäisi olla vanhaa juurta, yksi osa vettä ja vähän yli yksi jauhoa. Jauhoa on pikkusen enemmän koska muuten juuri ei jaksa pitää itseään kasassa eikä se koskaan nouse juuri yhtään. Juurta olisi tarkoitus syöttää kaksi kertaa päivässä, sitä voi myös ulkoiluttaa tai lukea sille iltasatuja(toimii samoin kun parisuhde). Kun juuri jaksaa nousta tuplakokoseksi alle kahdeksassa tunnissa sen pitäisi olla valmis, tähän voi mennä jokusesta päivästä jokuseen kuukauteen.
oi! britti-viilto on mun mieli viilto, ja oon myös nimennyt sen ihan itse!
kerrankin oon oikeasti tyytyväinen leivän ulkonäköönroots control!
.jpeg)
5 kommenttia:
Vau mikä söpöliini!
Mä oon kovasti miettinyt sitä, että onko teillä taitavilla leipojilla hyppysissä se tuntuma tai tieto siitä, että paljonko jauhoja ja muita ainesosia johonkin leipään käytetään. Jos siis ei ole leipomassa mistään reseptistä. Vai pitääkö se vaan kokeilla?
jossain määrin aina leivon jostain reseptistä vaikka sen välillä keksinkin samalla kun kun teen. jauhoja ja vettä voi vielä sekotella aika tuntumalla mutta muissa aineissa pitää olla joku järki ja resepti tai onnistuminen on aika tuuria.
mutta tulee näihin sitä tuntumaakin ja sellanen tuntuma on myös tullut että jos joku sanoo että se vaan heittelee aineet yhteen ja hyvä tulee niin en juuri luottaisi sen leivontataitoihin :)
mä oon niin kateellinen noista sun viilloista. Mulla menee aina viiltelyt ihan vituralleen - niistä tulee vaan ihmeellisiä nyppykurttuarpia. Millainen vehje siihen pitäis olla? oon kokeillu terävää sahaterää, partaterää, mattopuukkoo, fileerausveistä... ja aina menee mönkkään.
partaveitsenterä taitaa olla se klassikkotyökalu mutta leipomoissa käytetään paljon pieniä sahalaita veitsiä. mulla on vielä sellanen patongin viiltoon tarkotettu käyrä terä mutta sillä saan vaan rumia aikaan.
sitä kannattaa viiltää nopeasti ja yhdellä huitasulla, jos sitä veistä raahaa siinä pinnassa niin se helposti tarttuu ja tulee ryppynen ja ruma viilto. löysään tai ylinousseeseen tai liian vähän vaivattuunkaan ei oikeen saa hyvää viiltoa ja jos leipä on riivattu tai pötkötetty liian löysäksi rullaksi niin sillonkaan viilto ei oikeen onnistu.
mutta ei ne mullakan aina onnistu ja tulee just sellasia rumia haavoja vaan enkä oikeen tiedä mistä se johtuu
Lähetä kommentti