kyyhkyläiset

syömään!

Sihen tottuu, kunhan ei pese käsiä. Pienet nokkoset on nyt juuri ihan parhaimmillaan ja niitä on joka paikassa. Parin sentin nokkosia kun vain vähän ryöppää niin ne on siinä, kuin pienen pieniä parsoja. Niitä voi sitte vaikka laittaa salaattiin sellasenaan, tai tällä kertaa piirakkaan. Pieniä ei kannata verrata suoraan pinaatiin niinkun aina tehdään, paras osa niissä on varsi jota pinaatissa ei ole. Ja näköjään piirakan voi tehdä pieneen keraamiseen kulhoon jos varsinainen piirakkavuoka on karkuteillä.

Ne pienet pistää sitte tosi kovaa.

kaikki/yksi

 

0% mölö ei ehkä ole paras valinta

Keskarin eläinten hautausmaan kulmalla kasvaa sinivuokko ja Stadikalla maksaruoho

tuut tuut!

Chjoko oli panostanut konvehtien(praliinien?) ulkonäköön tänään tosi paljon

Lauantaina oli kolmannet Suklaafestarit. Odotuksia ei juuri ollut kun netin ja Facebuukin mukaan vaikutti että tapahtuma olisi pelkkä iso Fatzerin mainos. Sitä se ei kyllä onneksi ollut mutta aivan liian pieni tila, ihan liikaa ihmisiä ja kympin pääsymaksu ihan liian korkea että pääse ostamaan yhden suklaalevyn tungoksessa. Jos vähänkin on seurannut suklaajuttuja niin tapahtumassa ei ollut varsinaisesti mitään uutta mitä ei saisi joka päivä kaupasta. Hyvät suklaan tekijät paitsi Valrhona loistivat poissa olollaan, tilaisuus tuntui olevan enemmänkin Helsinkiläisten konditorioiden esittelytapahtuma, joka on kyllä hyvä juttu. Tukholmassa NK-tavaratalon suklaaosastolla käyminen on paljon avartavampaa noin suklaan puolesta kun Suklaafest, ehkä en ole kohderyhmää kun kaikki missä on suklaata ei enää ole musta mahtavaa ja ihanaa.

Tästä tuli vahingossa Gagun mainos, kai mä vaan kaivoin kameran siinä edessä esille. Parasta Suklaafestareilla olikin Gagun gt-hyytelö pallero..

..ja huomasin että olen unohtanut kokonaan laittaa tagit postauksiin sen jälkeen kun blogger muuttui.

Gagun Dulcey-puolukka 

suklaajälkkärit

Pacari, ainoa firma joka tekee raakasuklaata joka on suklaata eikä jotain hirveetä terveyspuristetta.. ei nääkään kovin hyviä ole

Gagu pakkaa Gagujaan, Manjari-vadelma macaron on kuulemma paras 

 Valronan uutuuksia, Ivoire vadelma ja Caramelia raksu, Caramelia parempaa ilman raksuja kyllä

Mayran tiski

ja vielä kerran Gagu

villiä hippipuppua

perunasalaatti etikkatakiasella, sipulinvarsilla ja ruohosipulin nupuilla

Keksin aina uusia innostuksen kohteita, nyt se tietty on villiyrtit, vihannekset ja niiden metsästys. Pari vuotta olen jo keväisin katellut saniaisia ja muita mutta se alkuu pääsy on aina vaikeita. Pari päivää sitte kuitenkin kerättiin ittemme ja lähdettiin ensin Alppariin ja siitä Lauttasaaren rantsulle. Rannoilta löytyi tosi hyvin varskinkin takiasia ja maksaruohoa. Rannat on myös ykkösmesta pelätä helvetin isoja ja vihasia joutsenia ja löytää ruohosipulia.

käntty kaikilla yrteillä mutta enimmäkseen jotain laukkaa jonka nimen jo unohdin ja suolaheinää


sinihomejuusto on valmis eikä liity tähän mitenkään


orvokeista ja kallioimarteesta keitetty siirappi valkkarin maustamiseen juhannuksena


etikassa ja mausteissa lillutetut maksaruohon päät/nuput on ihan kun kapriksia

värkki

sisällä näkyy hyvin rullauksen muoto

Pelkästään sen takia että saan laittaa otsikoksi värkki. Värkki on siis vanhahtava nimitys leivän pohjassa olevalle rullaus tai riivaussaumalle, jos tekee mieli hienostella niin pyöreän leivän pohjaa voi myös kutsua ruusukkeeksi. Yleensä leipä paistetaan oikeinpäin ja pinta viilletään mutta värkillä voi myös leikkiä(hyh tuo kuulosti jo vähän liiankin likaselta) ja paistaa leipä alapuoli ylöspäin. Hyvä innokas leipä repeää värkkipuolelta saumaa pitkin ja leivästä tulee hieno ja rapea.. tai sitte ankea pallo missä sauma näkyy lähinnä vaan viivana.

pallo, kaulaus, rullaus, nousu

Uuninousua voi parantaa kikkailemalla. Laittaa leivän kuumaan uuniin ja antaa olla sen pari minuuttia, sitten laskee lämmön jonnekin sadan pintaan (tämä pitää ihan ite vaan testailla) ja paistaa niin kauna että leipä repeää. leivän revettyä nosta lämpötakaisian paistolämpöön. Ideana kikassa on että kuumassa leivän pinta kovettuu mutta sisus ei ehdi paistua vaan jatkaa nousemista kun uunin lämpöä lasketaan ja kovettunut pinta sitte tietenkin repeää. Hyvällä taikinalla ja sopivalla määrällä nousua kikoja ei siltikään tarvita.

se värkkipuoli nousseessa leivässä

Tässä leivässä pelkkä ei pelkästään sauma ole ylhäälä vaan rullasin sen fenduksi, eli kaulasin taikina pallon keskeltä littanaksi ja rullasin reunat yhteen. Rullattujen reunojen olisi tarkoitus rullautua uunissa auki, usein ne ei tee sitä.

rukiinen emmerleipä

puolikas keskisuuri porkkana?

iltapalahommia

Mulla on ruokaohjeisiin vähän vaikea suhde, ruokablogit niinkun tämäkin perustuu ja kääriytyy ohjeen ympärille joka on koko postauksen selkäranka, toisaalta suurin osa ohjeista on musta täysin turhia. Tietenkin tarvisin ohjetta jos tahtoisin vääntää jonkun kohtuu autenttisen coq au vinen mutta sitte taas ohje pekonimakaroonilaatikolle, uunissa paahdetuille juureksille tai avocadosalaatille, kummassakin nimi on jo ohje, pekonia+makaroonia+laatikkoa. Lisäksi ruokaohjeet on niin epämääräsiä verrattuna leivontaohjeisiin että niistä saa vaan päänsärkyä, jos ohjeutetaan niin ohjeutetaan kunnolla, puolikas keskisuuri porkkana? Leivän leivontaan käytän kyllä aina ohjetta hieman kajahtaneella tavalla, kirjotan ensin tarkat grammamäärät paperille ja noudatan sitä pilkulleen.

leipäohjeet voisi hyvin olla malliin ciapatta: löysä vehnätaikina(tarkennetaan vesiprosentilla) 80%, (ja tarkentavalla käsittelullä johon ei tarvitse merkata selviöitä että laatikko pitää öljytä ja säilyttää kylmässä) anna levätä yön yli. Nousu, paisto, vaivaus ja lepoaikoja on myös aika turha kertoa jos ei ole erikoisjuttuja, vastaus on riittävästi ja riippuu uunista, kodin lämmöstä ja kuun asennosta.

Mutta kyllä jatkan silti tavallisilla ohjeilla sillä mitä ihmettä tänne pistäisin ilman ohjeita? Ehkä keskittyisin vaan Ilon seikkailublogiin.

vanha kunnon uppodikkelson, kasvispihvi ja kermassa tehtyä pinaattia, enää puuttuu parisuhde. tulee hassu olo kun illan kahden leivän tekoon menee koko päivä.

hunajapaahtoleipä
paahtistaikina löysällä esitaikinalla
30 g hunajaa per käntty

tai näin

esitaikina
160 g maitoa
100 g jauhoa
4 g hiivaa

Sekoita kaikki aineet yhteen ja anna käydä parituntia, jos käytät maitojauhetta niinkun minä niin laita tähän pelkkä vesi.

taikina
150 g jauhoa
30 g hunajaa jossa on ihan oikeasti maku
10 g voita
5 g suolaa
1 g hiivaa

Lisää kaikki aineet esitaikinaan ja vaivaa noin 10 minuuttia. Anna taikinan levätä puolituntia. Jaa taikina kolmeen osaan ja pyöritä niistä palloja, aseta pallot vuokaan kiinni toisiinsa ja anna nousta noin tunti.

rakennusaste

löysin tänään muuten ekan ötökän jauhopussista, yllättävää ettei aikasemmin. piirsin koko perheen koska se vaikutti vähän yksinäiseltä

ruotsi

jossain päin Slussenia

Kävin Ruotsissa. Ruotsi oli täynnä suklaata ja rappusia. Rappuset on parasta mitä sivistys on ihmisten iloksi tuonut.

osalla portaista oli jopa nimet

tosi hyvä puisto

tavalliset ja kierteiset

koirapuistossa Sofiassa

näiden kuvaus vaati tasapainottelua kaiteella seisten

osa oli ihan pieniä

vähän löyty suklaatakin, varsinkin toi Tobaco Estate oli ostolistalla

voi maailman kassit!

heiluta beibe heiluta! me olelle kristallilapsia!

Nyt kun voi loppuu maailmasta ja sen viimesen paketin vei kitkerä naapurin ämmä niin homma pitää ottaa omiin käsiin ennen kun ollaan samassa kusessa kun Mel Gibson Mad Maxin kakkososassa bensan kanssa. Voin tekohan on maailman helpointa! Otetaan törppö kermaa ja vatkataan sitä kaksin käsin kuin vähämielinen, jos tää tapa toimii Ranskassa niin toimii se meilläkin. Hölskytä niin kauan että purkissa alkaa taas heilumaan selvästi neste, sillon voi on eronnut. Helpompaa se on vielä kun kerman kaataa ensin lasipurkkiin ja jättää enemmän tilaa hölskynnälle. Sama taktiikka toimii myös maitovaahdon ja jäätelön tekoon.

ja tähän päästiin

mitä, missä, milloin 20011

sinä ja minä vessanpeileissä

Vanhaan aikaan kun blogeja ei juurikaan ollut ja ne jotka oli kerto blogeista, linuxista ja kuinka blogia pyöritetään linuxissa niin blogimaailman omainen maailma oli livejournalissa. (Blogit oli muuten tosi säälittäviä kaikkien mielestä sillon ja sen takia tätäkin oli vaikea aluksi alottaa; kaikki se hikinörttien vuosien painolasti.) Sillon livejounalissa joka kirjottajalla pyöri aina vuoden vaiheen aikoihin hassuja kyselyitä vuodesta, "mikä oli parasta vuodessa 2003?" ja vastaavia. Kysymykset oli tietty tyyliä "tapasitko uusia ystäviä?", "missä kaikkialla ulkomailla kävit?" ja se tärkein "SAITKO?(kerrat, missä, milloin)". Tollaset kyselyt pyörii tietty vieläkin luultavammin ympäriinsä mutta minä juurikaan en.

Tahdon tämän maailman takaisin. Koppion vanhan vastaavan ja yritin vastailla mutta en enää osaa..

robot is systematic

..Eli ajattelin vaan pistää kuvia parhaista ja muuten vaan leivonta ja blogi hommista vuodelta. Jokunen hyvä kuva jäi pois kun niissä näkyi ihmisiä jotka varmaan tahdo tähän.

Tammikuu

venäläisestä piirakkataikinasta etana maapähkinävoitäytteellä

maailmassa on vääryys!


helmikuu

robota!

muut ostaa sixpäkin kaljaa


maaliskuu

whii!

kalapiirakka


huhtikuu

lakuja


paras kevätpäivä landella


toukokuu

se pakollinen parsa


eka ravintola päivä ja hipsterit


kesäkuu
kesäkuulta olisi tosi paljon hyviä kuvia mutta yritän silti pitää tässä kahdessa

kesäkissa

valkosipuli


heinäkuu

makronit

kesäisin alastomia miehiä puistossa


elokuu

tästä varmaan alkoi liiallinen sushin syöntini


kuppikakkuhommia


syyskuu

joku piirakka.. taas

tuulihatut


lokakuu

munani

omppua


marraskuu

kiitti

ilo


joulukuu

purkkiliha.. joulukuuta on ollut liian vähän aikaa vasta