tiistai 28. syyskuuta 2010

sitte kun kirjoitan leivonta kirjan..

ylinousseet mötköt


..Se alkaisi tällä perusohjeella:

250 g vehnäjauhoja
160 g vettä

5 g hiivaa

5 g suolaa

Ja jatkuisi näin:

Älä käytä 42 asteista vettä taikinaan vaikka ohjeessa niin lukisi.

Siitä ei luultavammin ole juurikaan mitään haittaa mutta ei tosiaan mitään hyötyäkään. Käytä viileää mitä tulee kraanasta. Onko kukaan koskaan edes mitännyt että vesi on tosiaan 42 asteista?

muotoilu, rullaus


Vaikka tämä on hyvä perusohje niin en millään saanut sitä toimimaan kun yrittämällä yritin tehdä tätä juttua varten leipää. Älä siis käytä erikoisvehnäjauhoja oikeaan leipään vaan säästä ne hampurilaissämpylöihin ja muihin anti-leipiin. Puolet tavallista vehnää ja puolet hiivaleipäjauhoja tekee hyvän patongin. Seuraavat 500 sivua käsittelisi samaa ohjetta mutta yhdellä sivulla +10 g ruista ja toisella juustoa, siitä se ilo irtoaa.


Loput kirjan 500 sivusta olisi täynnä hassuja piirroksia:

sunnuntai 26. syyskuuta 2010

jos on sekava blogaus niin mulla on ekaa kertaa pitkästä aikaa lauantai vapaa


Ja alkuun voin sanoa että mulla on kummallisia harrastuksia, mystiikka, hömppäruoka, salaliitot, kyptozoologia, raamattu(+kaikki siihen liittyvä), eli huuhaa ja vastaava hömppä, yksi tuttavani on oikeasti maagiko. Katsoo lopusta sen kohdan.

Tein siis aamulla rieskoja. Ihmeen harvoin tukee riskoja tehtyä vaikka ne on niin helppoja ja mukavia. rieska on muutenkin sellanen alottelevan leipurin juttu on koska asiat sekotetaan yhteen ja läimästään uuniin ja pistetään uuniin. Jopa ne joka leipurin painajausunissa vierailevat kivikovat kotisämpylät ovat lähes syötäviä kuumana. Aina huvittaa kun ohjeissa lukee että sämpylät nautitaan heti lämpiminä, nojoo, viidentoista minuutin kuluittua niitä voi lähinnä käyttääkin naulojen hakkaamiseen. Rieska siis on tosi mielen kiintoinen leipomus varsikin joss ne tehdään ilman hiivaa. Kaikkien raaka-aineiden pitää olla todella kylmiä ja uunin todella kuuma että rieska nousee uunissa alku shokin aikana, muuten loppu tulos voi olla kumilätkämäinen. Rieskan riivaus myös on ammatimainen teko, en edes yritä sanoa osaavani sitä.



Peräpohojolan rieska joka on musta typerä nimi niin tämä on ohrariska 4 kpl
250 g vettä
175 g ohrajauhoja
75 g vehnäjauhoja
7 g hiivaa
5 g suolaa


Sekoita aineet yhteen, ei vaivausta eikä lepoa. Jaa taikina neljään osaan, käytä paljon jauhoa, vai onko tämä jo tahdas tai liete? Pyöritä osat palloiksi ja lättää rieskan oloisiksi. Anna rieskojen nousta 30 minuuttia. Ammattimaisissa ohjeissa on huonoina puolina että oletetaan että leipoja jo tietää esim. kaiken, tässäkin ohjeessa lukee nosta 35 asteessa 50%-60% ilman kosteudessa muttei aikaa, nostin siis 30 minuuttia. Tärppää(*) nousseet rieskat ja paista mieluiten kivellä, jos kiveä ei ole niin vaikka uunissa kuumenneella pellillä. Nousseita lättänöitä tuotteita on sitten vähän vaikea saada uuniin, niistä tuppaa tulemaan nousseita lättäniä läjiä. Paista kunnes tulee tummia läikkiä niin kuumassa uunissa kun sen saa. Laita myös voi huoneen lämpöön ennen paistoa.



Ja loppuun pitää sanoa jotain uudesta täysin älyttömästä superfoodista(suomeksi siis tehoruuat), MSM, joka siis on oikeasti hevoslääke. Siinä vaiheessa kun ruoka menee pilleriksi on jo joku väärin ja varsikin kun nimi on orgaanin rikki. Maailmassa noin meilkein kaikki yhdisteet on orgaanisia ja niitä on kymmeniä miljoonia ja se normaalikin on orgaaninen. Tehoruuat usein on ainakin periaatteessa hyviä mutta tämä eka jossa on suoraa valehtelua, nwo tyylistä salaliittoilua ja stetson faktoja. Huvittavinta tietty msmässä on on se että se ei ole rikkiä. Eikä vesiliukoista vaikka cocovin purkissa niin lukee. Eikö se ole jo laitonta kirjoittaa purkkiin rikki jos se ei sitä ole? Ja kaiken lisäksi msm on tehtaassa tehty kemikaali, mitä luontaista, raakaruokaa tai terveyshömppää siinä on? Niija vaikka harrastan hömppää en usko niihin, en kuulu edes kirkkoon tai omista ajokorttia, ja ufot on tyhmiä.



Koska tämä on multi-bloggaus niin tässä tulee myös kuinka isommassa/ankeammassa leipomossa tehdään se leipä, kuvat on foodtec messuilta

ensin palakoneen läpi ja sitten kartio riivariin, palakone tietty paloittelee taikinana joka heitetään koneen "tuuttiin", riivari pyörittää taikina palat palloiksi tai löysä taikina jää siihen kiinni ja tippuu lattialle, sämpyläkoneet varsikin tekee sitä, siksi kalliissa leipomoiden tekemissä sämpylöissä on hiekkaa ja muuta roskaa.

Kartio riivarista protoleivät menevät pitämään aikaa lepolinjalle jossa ne tosiaan vaan on. Lepolinjalta taikinan palat tippuvat pitkärullajaan joka tekee oikeastaan saman kun riivari mutta rullaa taikinan palat ihan oikeiksi leiviksi. Tällä tavalla yksi leipuri saa tehtyä parisataa patonkia parissa kymmenessä minuutissa mutta koneet murjoo taikinan ja loppulutos ei ole se paras.


(*) Tärppäys, yksi mieli leivonta-sanani, sitä ei juuri tarvita muussa kun rieskan teossa. Mutta mitä tarkottaa tärpäys? jos olisin mukava blogi jossa on arvontoja ja muuta kivaa niin pitäisin arvonna asiasta, saat palkinnoksi pusun.

maanantai 20. syyskuuta 2010

lihis

ketsuppia! kansa vaatii ketsuppia!


Aina on pitänyt tehdä "lihistä" mutta täytteessä sieniä ja ohraa(ooohhraaa, pidän ohrasta). Lihiksien teossa suurena esteenä on se pelottava uppopaisto, josta kyllä pääsin yli jo aikalailla vapun munkeilla(hehe) mutta silti keittelyssä on hommansa. Kasviskeitinpiirakoissa niiku usein kasvisasiossa joihin alun perin menee jotain lihaa on usein musta sama homma, niistä tulee helposti vähän kuivia ja muruisia, täyte varisee munkista paidalle. En tahdo laittaa sellasiin mukaan munaakaan koska en ole tekemässä munakaspiirakkaa. Näissä oli vähän samaa ongelmaa tällä kertaa mutta suurempi ongelma oli öljyn kanssa. En polttanut taloa mutta keittämisestä ei tullut mitään koska nousseet lihikset ei enää mahtuneet mun ainoaa kattilaan.. ja öljyäkin oli ihan liian vähän. Vähän ankea loppu kun niin lähtee soitellen paistamaan lihiksiä, kyllä noita syö silti kun paiskasin ne uuniin.

odotellaan täytettä


lihiksen kuoritaikina
4oo g vehnäjauhoja
180 g vettä
1 muna
30 g sokeria
24 g hiivaa
20 g ruisjauhoja
10 g voita
10 g maitojauhetta
5 g suolaa

Sekoita yhteen jauhot ja maitojauhe, sekoita muut aineet sekaan ja vaivaa taikinaksi, 3 minuuttia sekoitus ja nopeammalla 6 minuuttia vaivausta. Anna taikinan levätä parikymmentä minuuttia ja jaa 120 g paloihin, pyöritä ne palloiksi. Kaulaa pallot littaniksi ja laita täyte ympyrän toiselle puolelle ja käännä toinen puoli kanneksi. Anna lihisten nousta Öljytyllä pellillä tai vastaavalla tunti. Sitte vaan keitetään piiraat uunissa jos ne mahtuu kattilaan.

siitä tulikin karkkia


Tein tässä myös pomadaa, se on siis se sokerikama jota on berliinin munkin päällä, bebeissä ja vaikka aleksanterin leivoksessa ei siis sitä rasvaa jota gangterit laittaa tukkaan leffoissa.. Kotiohjeissa sen paikalla laitetaan usein tomusokerivesi muhjua mutta se ei juurikaan edes näytä aidolta ja maistuu ja tuntuu suussa ihan erilaiselta. Ostin kaupasta maissisiirappia niin pääsin vihdoin testaamaan, ilman ohjetta tietty niin loppu tulos oli jotain taffya tai muuta maidotonta toffeen omaista asiaa.. oikeesti ihan hyvää kuitenkin. Tätä pitää vielä testa mutta vähän muuttaen ohjetta.

perjantai 17. syyskuuta 2010

Pralus kolminkerroin

momomomomom


En ole pitkään aikaan kirjottanut suklaista tai oikeastaan edes juuri syönyt mitään uusia tai mielenkiintoisia juttuja. Leppävaaraan Celloon on avattu Caffi kaupan uusi pienen pieni kahvikauppa jossa myös myydään Praluksen ja Blanxart levyjä ja jotain konvehteja. Ostin kolme Praluksen levyä, Mélissa maitosuklaan, Madagasgar levyn ja Le 100% levyn.
Le 100% levyn ostin ihan vaan koska päätin joskus että se on paras 100% suklaalevy ikinä eikä se kyllä pettänyt tälläkään kertaa. Sataprosenttiseksi suklaaksi tämä on todella pehmeää ja "helppoa", pistävää ja hedelmäistä verrattuna kuivaan kitkeryyteen ja kaakaorasvan makuun joka muissa usein tuntuu. Pehmeys ja helppous tulee kyllä siitä ettei tämä kai ole "aito" 100% levy vaan tässä on mukana kaakaomassa lisäksi myös kaakaovoita.
Madagarcar levyn ostin lähinnä sen takia koska luin jostain että Pralus on pilannut tässä levyssä hyvät madagascarin pavut liian kovalla paahdolla ja tahdoin maistaa onko lopputulos joku mauton Sinisen tyylinen veto. Ei kyllä, tämä on tosi hedelmäinen(sitruunaa, rusinaa noita perusrehuja) ja oikeen hyvä, todella kaakaoinen, ainoa vähän huono tässä on että hedelmämaut häviää aika nopeasti mutta hyvä kitkeryys kyllä jää suuhun. Tästä kyllä kuivuu suu.
Maitosuklaan ostin ihan vahingossa kun olin jo maksamassa niin huomasin sen ja oli pakko ottaa sekin. Hyvien isojen firmojen tummat(45%) maitosuklaat on usein tosi jänniä, niissä on muitakin makuja kun se pelkkä kaakao joka peruskaupan levyLssä vain maistuu. Usein tällaiset on toffeisiä, pähkinäisiä ja vähän kun nougattia(sitä Wienernougat tyylistä) kaiken lisäksi tämä Mélissa on varmaan vielä ensimmäinen maitosuklaa missä maistui vahvempien suklaiden hedelmäisyys.

Mélissa bébe


Levyt maksoi 6.90 ja Mélissa ja Le 100%(+lesetiinitön) ovat luomua. Jos Valrhonat ja Amedeit joita saa Helsingin keskusta alkaa tulla korvista kannattaa käydä leppävaarassa, Praluksen suklaan teko tyyli on aika erillainen kovemmalla paahdolla ja varmaan lähempänä suomimakua. Osittain olin hakemassa kaupasta Praluksen uutta Chuao levyä mutta sitä ei ollut kun Flamingon isommassa myymälässä, se olisi ollut tosi jännä nyt kun Chuao papuja saa taas muutkin suklaanvalmistajat kun vain Amedei.

keskiviikko 15. syyskuuta 2010

Aleksin syysleipä

odotellessa


En mä tiiä onko tässä mitään syksyistä mutta on tämä sentään aleksin. Luulisin että jos tän leikkaa puoliksi ja täyttää kilolla suolakurkkuja ja paksulla lastilla jotain savustettua lihatuotetta niin tästä saa oikeen miehekkään aamupalan vaikka taksikuskille.. tai jollekin muulle jolla on hyvin miehekäs ammatti.


syysleipä
liotus
150 g vettä
50 g ruisjauhoa
40 g ruisrouhetta
20 g pellavan siemeniä
5 g sesamin siemeniä
2 g maltaita


Sekoita aineet yhteen ja anna liota mielellään tunti.

taikina
liotus+
110 g vehnäjauhoja
20 g rusinoita
(20 g hasselpähkinöitä)
6 g suolaa
3 g hiivaa


Sekota aineet yhteen paitsi rusinat ja vaivaa koneella 6 minuuttia(2+6), lisää rusinat ja vaivaa hiljaisemmalla ne sekaan. Anna taikinan levätä kolme kertaa 40 minuuttia joiden välissä tee stretch&foldit. Muotoile leiväksi ja nosta 45 minuuttia.

pallo






Ajatelin loppuun laittaa jonkun masentavan synkän syksybiisin mutta sitte laitoinkin tän, reippaan euroviisun Ranskasta joskus kai vuodelta 1966.

tiistai 14. syyskuuta 2010

paahdettuvalkosipulileipä

lätät


Aina kun teen tämän tyylisiä leipiä niin teen liian löysän taikinan eikä ne oikein pysy pystyssä. Tämmösen leivänhän idea on olla töttörö jonka yläpäästä valuu herkkujuustot ja mitä siellä onkaan sisällä hienosti esille. Löysästä taikinasta tehdyt töttöröt vaan tapaa kaastua eikä oikeen pysy ryhdissä ja tötteröisyys muuttuu kasamaiseksi olemukseksi.


Valkosipulileipä
uunissa paahdettua valkosipulia muussina
mozzarellaa, juustoa
yrttejä
aurinkokuivattuja tomaatteja
perusvaalea leipätaikina
+ kaikkii siistii


Levitä taikina hyvin jauhotetulle pöydälle ja kasaa täytteet keskelle mutta ei reunoihin asti(katsoo kuvaa A), taita taikina "putkeksi", rullaksi joka ei ole rullalla. Älä pihtaa juustossa.

kuva A, täytteet


Leikkaa pötkö keskeltä kahtia ja nosta palat pellille nousemaan, koska täytettä ei ole reunaan asti jää pohjaan täytteetön kohta eikä juustot leviä pohjan reiän kauttaa uunissa ties minne. Levitä pystyssä olevien pötköjän ylä osaa vähän ja ripota lisää juustoa jos näyttää heikolta.

kuva B, pötkö leikattuna pystyssä nousemassa


kammottavaa!


maanantai 13. syyskuuta 2010

vedestä nosto

200 155 30 5 5


Kalojen? eiku leivän tietty. Cookistry blogissa törmäsin kummaan juttuun josta en ole koskaan kuullut aikasemmin, vedessä leivän nostamiseen. Joitain leipomuksia ja taikinoita nostetaan tai ainakin annetaan levätä öljyssä niiku vaikka filo jossain ohjeissa mutta tämä oli ihan kummaa. Vesihän sinänsä tuntuu järkevältä nosto paikalta koska se pitää leivän pinnan kostana(tosi kosteana) ja tossa pitäisi olla oma kello millon nosto on valmis, leipä nousee pintaan. Nousee se kyllä mutta aika nopeasti, jossain 15 minuutissa ja jatkaa nousua varmaan leijuntaan asti. Testasin tietty tekniikkaa heti mutta ehkä vähän tyhmästi perunaleivällä joka on aika hankala leipä musta muutenkin ja käyttäytyy todella hankalasti. Jaoin taikinan kahteen osaan ja nostin toisen pallon viileähkössä vedessä ja toisen pellilla. Nostin toisen pellillä koska kummatkin paistoin lopulta samalla pellillä, en viittynyt yrittää paistaa noita uunissa kivellä koska kuuma kivi olis voinut haljeta vesipullan vedestä. Tässä vertailussa on tietty heti isohko ongelma, vedessä nouseva leipä nousee tietenkin hitaammin koska vesi on kylmempää kun ympäröivä ilma ja siirtää taikinasta vielä lämpöä poiskin. Mutta paistoin ne saman nousun jälkeen kuitenkin. Märkä leipä oli paljon helpompi ottaa vedestä raappaa käyttäen kun luulin eikä siitä edes tullut niin ruma. Viiltämistä ei kannata edes yrittää. Valmis vesi nostettu leipä näyttää hyvin paljon huonolta vehnäjuurella nostetulta leivältä, kalpea, laikukas ja aika ankea. Maku ei eroa juurikaan tavallisesti nostetusta paitsi kuori on vähän kuminen vesirinkeli tyyliin.

näistä tulee sammakon kutu mieleen, hyvin hassua


tunnin noston jälkeen joka oli liian vähän pallo jo kelluu


Ajatelin testata vielä perus vaalealla taikinalla mutta ei tässä tyylissä oikeasti ole mitään järkeä.

hyvät uudet kirjat

torstai 9. syyskuuta 2010

sablés aux noisettes

baabylonin pähkinätorni


Tai jotain sen tyylistä.. Pidän tämmösistä klassista tosi yksinkertaisista leipomuksista, patongeista, amerikan poundcakeista, tuulihatuista ja näistä sablé pikkuleivistä(siis ei kekseistä). Kirjeitä keittiöstä-blogissa oli ohje kastanjapikkareihin jota testasin. Jätin kastanjat pois mutta laitoin paikalle hasselpähkinärouhetta ja koska olen paha (paha!) niin myös vähän isoa suolaa ylläriksi. Tämmönen perusohje on mukava kun tonne voi laittaa vaikka mitä sekaan eikä se juurikaan varmaan suutu ellei nyt päätä lisätä jotain umpi junttia, toisaalta joku pekoni vois toimia tosi hyvin. Appelsiinin kuori sopisi varmasti todella hyvin mukaan tai kaakao tai vaikka jos osan sokeria vaihtaisi tummaan sokeriin.


sablé-pikkis
200 g vehnäjauhoja
130 g voita
60 g sokeria
50 g hasselpähkinärouhetta
2 g vaniljasokeria
1 muna


Vaahdota voi ja sokeri ilmavaksi ja vatkaa sekaan muna. Sekoita sekaan loput aineet mutta älä vaivaa, vähemmän vaivausta sen rapeampi lopputulos. Laita valmis massa lepäämään jääkaappiin, tässäkin on sama, sen kylmempi massa mene uuniin niin sen rapempi lopputulos. Kaulaa massa ohuksi ja ota muotilla/formulla (sano formaa niin kaikki luulee että tiedät jotain) pikkuleipiä. Paista ne.


Voisi välillä tehdä leipääkin..

maanantai 6. syyskuuta 2010

juustokakku

vain pieni pala


En ole koskaan tehtyt juustokakkua enkä tee nytkään vaan juustotortun, mangolla. Paistetut juustokakut on musta aina ollut tosi hyviä mutta jotenkin ei tämmösiä vaan tule tehtyä ja nyt kyllä toisaalta huomasi että tällaset tulee aika kalliiksi että jää varmaan ainoksi juustokakuksi silti pitkään aikaan. Jotenkin olen luullut että paistettu juustokakku on se peruskakkua ja nää hyydytetyt on jotain uutta hömpöttelyä mutta kun yritin etsiä ohjetta niin näyttikin olevan toistepäin, paistetut on jotain vanhojen kääkkien unohdettua fiilistelyä, ei niitä oikeen löydä. Keksin ohjeen siis päästä. Tosi kivahan tästä tulisi jos ton juuston päällä olisi jotain persikoita tai vastaavia mutta sellaset oli lähikaupassa niin huonoja että tein näin.

piiras on hauskan landc


mangojuustotarteletti
juustomassa
200 g tuorejuustoa
80 g sokeria
80 g mangopyreetä
40 g mantelijauhetta
4 g sitruunahehua
4 g vaniljasokrua
1 muna

pate brisee nii se pohja
175 g vehnäjauhoja
115 g voita
20 g vettä
14 g sokeria


Tee ensin pohja, sekoita kaikki aineet tasaiseksi massaksi ja laita pohja kylmään, jos on piiraalla kiire niin käytä kylmiä aineta, jauhot pakkaseen ja jäävettä, muuten pohjamassan olis hyvä olla yön yli jääkaapissa. Sekoita täytteen aineet yhteen ja kaada massa vuorattuun piirakka vuokaan, paista 180 asteissa(ehkä?) uunissa valmiiksi.


luulen että mörkö söi sen..


Noi nauro mun piirakalle kun se oli kuulemma ankee.. itte ootte ankee!

perjantai 3. syyskuuta 2010

kakut ei aina mee

tummalla suklaalla ois toiminut


Tänään tein siskolle 24v syndekakun. Kakku ei vaan ihan totellut mua tai lähinnä sen koristelu. Kerma vatkaantui kaksi kertaa yli ja fiksuna tein ylimenneestä kermasta ganachen sen päälle. Suklaa oli valkosta enkä ajatellut että sehän näkyy läpi, konvehteja tehdessä se olisi ollut selviö mutta tämä on päälle vuoteen eka kakku.. ja kai kolmas koskaan kotona.
Kakku pohjan teko on kovimman luokan tiedettä ja tärkein kohta kakusta mutta jostain syystä kakkublogeissakaan ei siihen asiaan ei oikeen kiinnitetä huomiota. Munat ja sokeri pitää ensin lämmittää kunnolla ja sitten vaahdottaa oikeasti vaahdoksi. Siivilöity jauho sekoitetaan vaahtoon mahdollisimman nopeasti käsin ja parilla liikkeellä ettei vahingossakaan tule yhtään sitkon alkua. Jos vatkeimessa on kakkumassaa niin sitä ei tosiaan kopauteta kulhoon että sen saa puhtaaksi ja uuni pitää olla päällä ja oikessa lämmössä heti. Kakkumassa alkaa menemään huonoksi heti kun vatkaus lopetetaan.

hillolla siloteltu kakku


kakkubotne
200 g munia eli noin tasan 4 kappaletta
140 g sokeria
140 g karkeita vehnäjauhoja


Lämmitä munat ja sokeri 40 asteiseksi. Vatkaa vaahdoksi ja valmiiseen sekoita sihdatut jauhot. Paista 180 asteissa uunissa valmiiksi. Jos omistaa pyöreän kakkurinkulan tai sellasen säädettävän rinkulan niin laitaa se pellille paperin päälle ja lappaa kakkumassa siihen ilman rinkulan voitelua, massa tarttuu vuuan reunoihin ja pitää kakun ojennuksessa uunissa. Paistetun kakun saa helposti irti kun rinkulan ja kakun väliä pitkin vetää veitsellä tai pikkusella paletilla.

vielä raaka massa


Väliin mättäsin appelsiinimarmelaatia ja valkosuklaaganachea enkä edes laittanut suolaa mihinkään vaikka vähän teki mieli. Päälle oli siis tarkotuksena tulla ohut kerma, pari noita ananaskirsikkaa, pari itse tehtyä vaahtokarkkia ja kiivin viipale jonain taiteellisena kasana. Mutta nyt kävi näin, söin kiivin ja vaahtokarkit on pöydällä. Pohja on hyvä.


vaahtokarkit

keskiviikko 1. syyskuuta 2010

seitsemän kysymystä

kuva joka ei liity juttuun mitenkään


Fakta&Farfalle blogi tahtoi mut tämmöseen haaste hommaan(7 tunnustusta), en oikeen yleensä lähde näihin tai tainnut yhtään tunnustus-kuvaa edes laittaa esille. Silti, tässä se nyt on, tunnustukset:

1. Pienenä äiti joutui pakottamaan mut syömään mansikan kun ne oli liian pelottavia. Sitte pidin.

2. Olin ennen kasvissyöjä mutta vain lähes koska kaupan lihapasteijat oli musta parasta, ei ne Fazerin jossa on korppujauhoa päällä vaan ne Vaasan jotka on mehukkaampia. Muu lihapitoinen ei kiinnostanut yhtään.

3. Tunnistan irtotiskistä suurimman osan leipomotuotteista ja tiedän mikä firma ne on tehnyt, varsikin Stokkalla kun käyn siellä liikaa. Irtoleivonnaiset on sitte siellä Fazeria vaikkei niissä sitä luekaan.
4. Aloin kokkaamaan jotain varmaan vasta 24 vuotiaana(en oikeen tiedä mitä söin ennen sitä) ja leivoin ekaa kertaa pari-kolme vuotta sen jälkeen . Ennen sitä poltin vedenkin pohjaan.

5. Sitte ku oon iso perustan sellasen kaupan joka myy täytettyjä patonkeja webbigraafikoille ja fläsääjille kovalla hinnalla. Paistan patongit ihan liian tummiksi suomalaiseen makuun ja heitän asiakkaat ulos jotka sanoo asiasta jotain.
6. Mulla menee suurin osa kuukauden palkasta syntikkaan jota rakennan, siitä on ollut kuviakin täälä.

7. Kaapissa on grillimaustetta. Tollasille ankeille valmismikseille ei ole mitään käyttöä.. pullamauste? Mutta grillimauste vaan menee ranskanperunaan niin hyvin.

8. Pidän myös kuvista jotka ei liity mitenkään juttuihin joissa ne on ja kuvateksteistä jotka ei liity asiaan eikä kuvaan miteenkään.


Tähän kohtaan pitäisi haastaa muita blogeja mutta vähän netissä olisi näyttänyt että kaikki on jo haastettu. Jos joku tahtoo tämän tehdä niin tehköön, voin laittaa vaikka linkin tähän, ilmasta mainosta kato..

tämä on ollut ennenkin esillä mutta se on vaan niin hyvän näkönen