puolikas keskisuuri porkkana?

iltapalahommia

Mulla on ruokaohjeisiin vähän vaikea suhde, ruokablogit niinkun tämäkin perustuu ja kääriytyy ohjeen ympärille joka on koko postauksen selkäranka, toisaalta suurin osa ohjeista on musta täysin turhia. Tietenkin tarvisin ohjetta jos tahtoisin vääntää jonkun kohtuu autenttisen coq au vinen mutta sitte taas ohje pekonimakaroonilaatikolle, uunissa paahdetuille juureksille tai avocadosalaatille, kummassakin nimi on jo ohje, pekonia+makaroonia+laatikkoa. Lisäksi ruokaohjeet on niin epämääräsiä verrattuna leivontaohjeisiin että niistä saa vaan päänsärkyä, jos ohjeutetaan niin ohjeutetaan kunnolla, puolikas keskisuuri porkkana? Leivän leivontaan käytän kyllä aina ohjetta hieman kajahtaneella tavalla, kirjotan ensin tarkat grammamäärät paperille ja noudatan sitä pilkulleen.

leipäohjeet voisi hyvin olla malliin ciapatta: löysä vehnätaikina(tarkennetaan vesiprosentilla) 80%, (ja tarkentavalla käsittelullä johon ei tarvitse merkata selviöitä että laatikko pitää öljytä ja säilyttää kylmässä) anna levätä yön yli. Nousu, paisto, vaivaus ja lepoaikoja on myös aika turha kertoa jos ei ole erikoisjuttuja, vastaus on riittävästi ja riippuu uunista, kodin lämmöstä ja kuun asennosta.

Mutta kyllä jatkan silti tavallisilla ohjeilla sillä mitä ihmettä tänne pistäisin ilman ohjeita? Ehkä keskittyisin vaan Ilon seikkailublogiin.

vanha kunnon uppodikkelson, kasvispihvi ja kermassa tehtyä pinaattia, enää puuttuu parisuhde. tulee hassu olo kun illan kahden leivän tekoon menee koko päivä.

hunajapaahtoleipä
paahtistaikina löysällä esitaikinalla
30 g hunajaa per käntty

tai näin

esitaikina
160 g maitoa
100 g jauhoa
4 g hiivaa

Sekoita kaikki aineet yhteen ja anna käydä parituntia, jos käytät maitojauhetta niinkun minä niin laita tähän pelkkä vesi.

taikina
150 g jauhoa
30 g hunajaa jossa on ihan oikeasti maku
10 g voita
5 g suolaa
1 g hiivaa

Lisää kaikki aineet esitaikinaan ja vaivaa noin 10 minuuttia. Anna taikinan levätä puolituntia. Jaa taikina kolmeen osaan ja pyöritä niistä palloja, aseta pallot vuokaan kiinni toisiinsa ja anna nousta noin tunti.

rakennusaste

löysin tänään muuten ekan ötökän jauhopussista, yllättävää ettei aikasemmin. piirsin koko perheen koska se vaikutti vähän yksinäiseltä

mitä, missä, milloin 20011

sinä ja minä vessanpeileissä

Vanhaan aikaan kun blogeja ei juurikaan ollut ja ne jotka oli kerto blogeista, linuxista ja kuinka blogia pyöritetään linuxissa niin blogimaailman omainen maailma oli livejournalissa. (Blogit oli muuten tosi säälittäviä kaikkien mielestä sillon ja sen takia tätäkin oli vaikea aluksi alottaa; kaikki se hikinörttien vuosien painolasti.) Sillon livejounalissa joka kirjottajalla pyöri aina vuoden vaiheen aikoihin hassuja kyselyitä vuodesta, "mikä oli parasta vuodessa 2003?" ja vastaavia. Kysymykset oli tietty tyyliä "tapasitko uusia ystäviä?", "missä kaikkialla ulkomailla kävit?" ja se tärkein "SAITKO?(kerrat, missä, milloin)". Tollaset kyselyt pyörii tietty vieläkin luultavammin ympäriinsä mutta minä juurikaan en.

Tahdon tämän maailman takaisin. Koppion vanhan vastaavan ja yritin vastailla mutta en enää osaa..

robot is systematic

..Eli ajattelin vaan pistää kuvia parhaista ja muuten vaan leivonta ja blogi hommista vuodelta. Jokunen hyvä kuva jäi pois kun niissä näkyi ihmisiä jotka varmaan tahdo tähän.

Tammikuu

venäläisestä piirakkataikinasta etana maapähkinävoitäytteellä

maailmassa on vääryys!


helmikuu

robota!

muut ostaa sixpäkin kaljaa


maaliskuu

whii!

kalapiirakka


huhtikuu

lakuja


paras kevätpäivä landella


toukokuu

se pakollinen parsa


eka ravintola päivä ja hipsterit


kesäkuu
kesäkuulta olisi tosi paljon hyviä kuvia mutta yritän silti pitää tässä kahdessa

kesäkissa

valkosipuli


heinäkuu

makronit

kesäisin alastomia miehiä puistossa


elokuu

tästä varmaan alkoi liiallinen sushin syöntini


kuppikakkuhommia


syyskuu

joku piirakka.. taas

tuulihatut


lokakuu

munani

omppua


marraskuu

kiitti

ilo


joulukuu

purkkiliha.. joulukuuta on ollut liian vähän aikaa vasta

kurpitsansiemen paahtis

fetaa, sinappia ja rehuja

En oikeen tiiä mikä näissä paahtoleipätyylisissä vedoissa nyt mua niin kiehtoo mutta näitä tulee tehtyä aika paljon. Yleensä periaateessa tykkään enemmän sellasesta hitaasti tehdystä maalaisleivästä mutta kai näissä kivaa on mahdollisuus kaikenlaisiin kolmioleipiin ja onhan nää nättejä.

Ja heti jatkoin ohjeilla vaikka niin kovistelin, ohjeet on kuitenkin niin helppo tie.

epätasanen uuni repäisee leivän toiselta puolelta

kurpitsansiemen paahtis
170 g maitoa
220 g vehnäjauhoja
15 g karkeita ruisjauhoja
3 g kuivahiivaa / 9 g tuoretta
15 g voita
13 g sokeria
40 g kurpitsansiemeniä + päälle
5 g suolaa

Eka laitetaan ohjeen ainekset paino järjestykseen, tuo sekamelska on kammottava. Sekoita maito, hiiva ja sata grammaa jauhoista yhteen ja anna pulpahtaa sen aikaa että paahdat siemenet ja annat niiden viiletä, rouhi osa siemenistä veitsellä. Lisää kaikki lopput aineet taikinaan ja sekoita taikinaa koneella 2 minuttia ja vaivaa nopeamalla noin 8. Anna taikinan levätä pöydällä 15 min. Muotoile taikina pötköksi ja kostuta sen pinta vaikka pullasudilla ja pyöräytä pötkäle pöydällä olevissa siemenissä. Anna leivän nousta vuuassa tunti ja paista.

sushihurmuri

Uunituore croissant aloittaa täydellisen päivän.

läääh!

Glorian ruoka ja viini lehdessä oli ohje miten kotonakin voi tehdä mahtavia croissantteja ja leikkiä Pariisia kotona. Ja miksei vois? Omat croissanttini tein osittain lehden innoittamana mutta Ciril Hitzin ohjetta mukaillen eli lähinnä pienensin ohjeen kolmasosaansa enkä lukenut kuinka toimitaan vaan toimin kuinka tuntu oikealta. Ainoa hassu juttu ohjeessa oli että taikinan piti levätä yön yli jääkaapissa ja niin mulla lepäsinkin mutta se myös nousi kuin ilmapalloksi.. ei sen noin pitäisi nousta.. enkä myöskän osaa näitä askartelu juttuja kun sellasia tekee niin harvoin ja taas sain sormenpään kokosia sarvia aikaan.

Lehdessä muuten sanottiin ettei koticroisanteista saa venyviä(siis sisältä) vaan niistä tulee vain lehteviä ja rapeita(voitakinaa?) joka on tietenkin hömppää, kotona saa mitä vaan kunhan tekee hyvällä ohjeella ja oikein.

ite croissantit jää ihan noiden suklaa ihanuuksien varjoon

croissant suosittelisin puolittaa
690 g jauhoja
310 g maitoa
100 g munia
81 g sokeria
27 g hiivaa
19 g voita
13 g suolaa

330 g voita kaulaukseen


Askartele kaulausvoista neliö käyttäen apuna leivinpaperia, jos tahtoo päästä aitoon leipomotunnelmaan kannattaa hakata(temperoida) voimönttiä kaulimella, ja onhan se tosi kivaa. Pistä paperiin kääritty voi viilenemään jääkaappiin. Glorian ruokalehdessähän voi vuoltiin taikinaan juustohöylällä taikinana väliin mutta se on hassuttelua.

voineliö

Vaivaa muista aineista taikina koneella noin viisi minuuttia ja pakkaa se myös muoviin ja jägikseen lepäämään. Puolisen tunnin päästä pakkaa voineliö taikinan sisään ja littaa sitä vähän kaulimella, katsoo ohjeen jostain kymmenestä aikasemmasta kirjotuksesta. Anna taikinapaketin levätä taas puolisen tuntia jääkaapissa, voin ja taikinan pitäisi olla aika saman kovusia eli voi ei saa olla kivikovaa tai taikina repeää päältä kaulatessa. Kaulaa taikina pitkäksi ja noin puolen sentin vahvuseksi levyksi ja taittele kolminkerroin, pistä taas jääkaappiin puoleksi tunninksi, tee sama kolme kertaa, viimeisen kerran jälkeen anna paketin levätä ainakin pari tuntia kylmässä. Levännyt ja kaikki kaulaukset läpi käynyt taikina kaulataan "auki" eli lopulliseen paksuuteensa johokin noin kolmeen milliin. Askartele taikina levystä sarvia tai vaikka pain au chocolatteja, voitele, anna nousta 30-45 minuuttia taikinan kylmyydestä riippuen ja paista 250 asteisessa uunissa.

pain au chocolat

Ja hassu pikku nippelitieto liittyen croissanteihin ja niiden muotoon. Ranskassa laki sanoo että jos croissantti ei ole tehty täysin voihin se ei saa olla suora, voihin tehty taas saa olla ihan minkä muotonen tahansa. Kannattaa siis ostaa suoria, margariiniin tehdyt ei maistu miltään.

lehtevyys kohtuu hyvä

häppää ja hipstereitä

monet ravintolat oli vähän "hassuja" mutta tämmösiä sumppikiskoja sais olla joka kulmassa

Launtaina sitte oli se paljon mesottu ravintola-päivä. Omaa raflaa en pystyyn saanut vaikka ideoita oli typeristä vielä typerämpiin, parhaana ideana tietty ranskalainen bistro jossa ei myytäisi mitään muuta kuin pastista ja röökiä, huonolla palvelulla tietenkin. Järki-ideanahan olisi tietty ollut joku täytettyjä patonkeja kauppaava kiska mutta otin asian kai liian teknisesti enkä sitte tehnyt mitään. Ilman kauppapaikkaa ja uunilla jossa paistaa kaksi pikku leipää kerrallaan ei oikeen saa hommaa kasaan, leipien nostatuksenkin kanssa olisi ollut aika kikkailua. Ensi kerralla jotain sitte.. jos lainaan jonkun oikeaa leipomoa? Oikealla uunilla käntyt sais hetkessä tehtyä.

Päivän saldona oli 5 ravintolaa, ihan kivat tapakset, kahvia, pari mimosaa ja jokunen bisse koffin puistossa. Yksi niistä oli tuorepirtelökiska, eikä smoothiet voittanut vielä nytkään mua puolelleen(Shasaa Helsinkiin odotellessa). Herkut maistui vähän siltä kun ei keksi mitä ruokaa tekisi ja lopulta yhteen laittaa kaikkea hunajasta guarkumin kautta polentaan. Sekametelisoppaa.

se ikkuna leipäkiska josta oli Hesarissakin, jono oli hyvä jo aamusta


stickybonbon

mimosat ja hipsterit kadulla


tapakset, vai oliko nää nyt pinxot oli ainoa oikeampi ruoka

mimosalla oli kaikki Punavuoresta jotka on jotain

ainoa mitä on tullut leivottua, juustosarvi/croissantti

jos on sekava blogaus niin mulla on ekaa kertaa pitkästä aikaa lauantai vapaa

Ja alkuun voin sanoa että mulla on kummallisia harrastuksia, mystiikka, hömppäruoka, salaliitot, kyptozoologia, raamattu(+kaikki siihen liittyvä), eli huuhaa ja vastaava hömppä, yksi tuttavani on oikeasti maagiko. Katsoo lopusta sen kohdan.

Tein siis aamulla rieskoja. Ihmeen harvoin tukee riskoja tehtyä vaikka ne on niin helppoja ja mukavia. rieska on muutenkin sellanen alottelevan leipurin juttu on koska asiat sekotetaan yhteen ja läimästään uuniin ja pistetään uuniin. Jopa ne joka leipurin painajausunissa vierailevat kivikovat kotisämpylät ovat lähes syötäviä kuumana. Aina huvittaa kun ohjeissa lukee että sämpylät nautitaan heti lämpiminä, nojoo, viidentoista minuutin kuluittua niitä voi lähinnä käyttääkin naulojen hakkaamiseen. Rieska siis on tosi mielen kiintoinen leipomus varsikin joss ne tehdään ilman hiivaa. Kaikkien raaka-aineiden pitää olla todella kylmiä ja uunin todella kuuma että rieska nousee uunissa alku shokin aikana, muuten loppu tulos voi olla kumilätkämäinen. Rieskan riivaus myös on ammatimainen teko, en edes yritä sanoa osaavani sitä.



Peräpohojolan rieska joka on musta typerä nimi niin tämä on ohrariska 4 kpl
250 g vettä
175 g ohrajauhoja
75 g vehnäjauhoja
7 g hiivaa
5 g suolaa


Sekoita aineet yhteen, ei vaivausta eikä lepoa. Jaa taikina neljään osaan, käytä paljon jauhoa, vai onko tämä jo tahdas tai liete? Pyöritä osat palloiksi ja lättää rieskan oloisiksi. Anna rieskojen nousta 30 minuuttia. Ammattimaisissa ohjeissa on huonoina puolina että oletetaan että leipoja jo tietää esim. kaiken, tässäkin ohjeessa lukee nosta 35 asteessa 50%-60% ilman kosteudessa muttei aikaa, nostin siis 30 minuuttia. Tärppää(*) nousseet rieskat ja paista mieluiten kivellä, jos kiveä ei ole niin vaikka uunissa kuumenneella pellillä. Nousseita lättänöitä tuotteita on sitten vähän vaikea saada uuniin, niistä tuppaa tulemaan nousseita lättäniä läjiä. Paista kunnes tulee tummia läikkiä niin kuumassa uunissa kun sen saa. Laita myös voi huoneen lämpöön ennen paistoa.



Ja loppuun pitää sanoa jotain uudesta täysin älyttömästä superfoodista(suomeksi siis tehoruuat), MSM, joka siis on oikeasti hevoslääke. Siinä vaiheessa kun ruoka menee pilleriksi on jo joku väärin ja varsikin kun nimi on orgaanin rikki. Maailmassa noin meilkein kaikki yhdisteet on orgaanisia ja niitä on kymmeniä miljoonia ja se normaalikin on orgaaninen. Tehoruuat usein on ainakin periaatteessa hyviä mutta tämä eka jossa on suoraa valehtelua, nwo tyylistä salaliittoilua ja stetson faktoja. Huvittavinta tietty msmässä on on se että se ei ole rikkiä. Eikä vesiliukoista vaikka cocovin purkissa niin lukee. Eikö se ole jo laitonta kirjoittaa purkkiin rikki jos se ei sitä ole? Ja kaiken lisäksi msm on tehtaassa tehty kemikaali, mitä luontaista, raakaruokaa tai terveyshömppää siinä on? Niija vaikka harrastan hömppää en usko niihin, en kuulu edes kirkkoon tai omista ajokorttia, ja ufot on tyhmiä.



Koska tämä on multi-bloggaus niin tässä tulee myös kuinka isommassa/ankeammassa leipomossa tehdään se leipä, kuvat on foodtec messuilta

ensin palakoneen läpi ja sitten kartio riivariin, palakone tietty paloittelee taikinana joka heitetään koneen "tuuttiin", riivari pyörittää taikina palat palloiksi tai löysä taikina jää siihen kiinni ja tippuu lattialle, sämpyläkoneet varsikin tekee sitä, siksi kalliissa leipomoiden tekemissä sämpylöissä on hiekkaa ja muuta roskaa.

Kartio riivarista protoleivät menevät pitämään aikaa lepolinjalle jossa ne tosiaan vaan on. Lepolinjalta taikinan palat tippuvat pitkärullajaan joka tekee oikeastaan saman kun riivari mutta rullaa taikinan palat ihan oikeiksi leiviksi. Tällä tavalla yksi leipuri saa tehtyä parisataa patonkia parissa kymmenessä minuutissa mutta koneet murjoo taikinan ja loppulutos ei ole se paras.


(*) Tärppäys, yksi mieli leivonta-sanani, sitä ei juuri tarvita muussa kun rieskan teossa. Mutta mitä tarkottaa tärpäys? jos olisin mukava blogi jossa on arvontoja ja muuta kivaa niin pitäisin arvonna asiasta, saat palkinnoksi pusun.

juustobriossit

hauska pintaa tulee kuivuneesta ensimmäisestä voitelusta

Ei voi sanoa kun että voi teitä raukkoja jotka jäitte näistä paitsi(Heikki)! Pahalta haiseva juusto yhdistettynä briossin ihanuuteen. Näistä olen vielä siitäkin ylpeä koska heitin ohjeen kokolailla suoraan päästäni. Patonkeja, juustoleipäohjeita ja vastaavia pursua musta kokoajan ulos mutta tämän tyylisiä juttuja tulee niin harvoin tehtyä.. en edes tästä näin osaisi pullaa tehdä ilman ohjetta.

Juustoksi briosseihin olin ostamassa parmesaania mutta otinkin jotain vuohesta tehtyä saman tyylistä ja vuosia käytettyjen työkenkien hajuista Esrom Ambassadeuria. Hyvä valinta. Briossin itse leivonta voi sitten olla vähän vaikeaa koska taikinan voi alkaa sulamaan heti kun sitä käsittelee mutta tämä on köyhän vähävoinen taikina ja helpompi käsitellä. Briossi on sitten niitä juttuja joihin ei todellakaan voi laittaa mitään leikkivoita ja keijujuttuja.

teté

juustobriossit
275 g vehnäjauhoja
140 g vettä
80 g voita
30 g vahvaa juustoa
17 g maitojauhetta
15 g parmesaania
1 muna
8 g hiivaa
7 g sokeria
4 g suolaa

munaa voiteluun ja vähän juustoa pinnalle

Avaa voitelumuna vanhentumaan astiaan pienen määrän vettä ja suolan kanssa. Näissä muutenkin kikkailen voitelulla ja voitelen briossit noston alussa, annan pinnan kuivua ja voitelen uudestaan ennen uuniin laittoa. Vaivaa kaikkista aineita paitsi voista taikina ja vaivaa niin pitkään että taikinassa alkaa olemaan sitkoa, lisää voi osissa ja vaivaa samalla. Anna taikinan levätä tunti. Leivo vaikka pikkupulliksi jos ei satu löytymään briossimuotteja ja voitele munalla. Kannattaa ostaa kyllä muotit jos tekee useammin, näistä tulee oikeasti herkullisempia kun askartelee tuon pikku pään tohon päälle(letitys tekee saman). Anna nousta tunti ja voitele taas. Omiin muotittomiin viilsin vielä ristin päälle ja ripottelin vähän juustoa koristeeksi. Paista 200 asteissa uunissa. Liian kuumassa uunissa briossin pinta menee helposti ihan mustaksi(ja sisältä jää rasvamössöksi), uunia kannattaa vähän vahtia ja laittaa pienemmälle jos briossit alkaa heti mustumaan innokkaasti..

nämä melkeen tuoksuu tästä kuvasta