perunankukka

"okei"

Seitsemäntenä päivänä peruna keräsi vihdoin itsensä "Nyt vien Hänelle kaikkein kauneimman kukan jollaisia ei missään ole olemassa! ei sellasia edes Cuubassa ole!" Peruna ottaa alleen polkupyöränsä, sukii trendiviiksensä ja viilettää juuri siihen kukkakauppaan jossa sen kauneimman kukan oli nähnyt 27. päivä viime maaliskuuta. Mutta kukka onkin poissa! Maailma tuhoutuu!

Paras laittaa itsensä likoon ja mukaan vähän jauhoja ja paljon tunnetta.

Vasta Hänen ovellaan kukka kädessä perunalle tulee mieleen "tässä vaiheessa olisi hyvä tietää edes hänen nimensä".

hampparit pileet alkaa

perunankukka
esitaikina
100 g vettä
100 g vehnäjauhoja
ripaus hiivaa

Sekoita aineet yhteen ja anna käydä jääkaapissa yön yli.


taikina
110 g vehnäjauhoja
85 g vettä perunahiutaleesta riippuen veden määrä voi vähän heittää
25 g perunahiutaletta
15 g voita
10 g sokeria
5 g suolaa
2 g hiivaa

Lisää perunahiutaleet veteen ja anna imeytyä 15 minuuttia, lisää kaikki loput aineet ja eilinen esitaikina ja vaivaa koneella kymmenen minuuttia. Taikinan pitäis olla aika löysä että lisää vettä jos pottu imeekin tosi paljon ja taikina on kova. Anna taikinan levätä öljytyssä astiassa kaksi tuntia. Pyörittele taikinasta 6 samankokoista palleroa ja askartele tosi nätti kukka. Anna noista 54 minuuttia ja paista.

uusi Elma-messuilta ostettu lapio

hampurilainen

uudet perunat

yritin tehdä siihen ristin saksilla.. vähän liian löysä

Kesäloman aloitus on rankaa on ollut maailman matkailua, reivausta, juhannuskin pitää keksiä ja pyykkien pesua ja tänäänkin pitäis vielä ajaa fillarilla jonnekin jumalan selän taa Espoon alkumetsiin. Rauhoittumiseksi ja takaisin juurille pääsyä avustaakseni tein tiety leivän, perunaleivän. Kamalan rauhoittava leipä tämä ei ollut koska peruna on varmaan hapanjuurenkanssa se hankalin asia leivässä. Ensin näyttää että taikina on tosi kova kun pottu imee kaiken veden ja kohta padassa on silti kiisseli ja vaikka peruna imisikin veden siitä ei tule taikinaa vaan tahma ammattikielellä liete.. sana jonka keksikin itse. Tämä leipä on muutenkin varmaan rieska, jossain päin Suomea oli tämmösiä, mutta en saa sitä enää koskaan mieleeni missä.

se on super kostea sisältä

pottu

200 g vettä
80 g vehnäjauhoja
30 g perunahiutaleita
7 g hiivaa
-
130 g vehnäjauhoja
10 g siirappia
10 g öljyä
5 g suolaa

Sekoita ensimmäiset aineet yhteen ja anna muhia kunnes mömmölle tapahtuu jotain, ideana on lähinnä antaa pottun imeä vettä. Lisää loput aineet ja sekoita tasaiseksi, vaivaa vielä koneella 6 minuuttia. Siirrä taikina öljyttyyn astiaan lepäämään pariksi tunniksi(tahi kunnes on valmis), taikina on todella löysä mutta oppii olemaan levon aikana. Lättää taikina kasaan levon aikana kolme kertaa, valmiin taikinan pitäisi olla tyynymäinen, kevyt pinkeä pallero/kasa. Muotoile taikina leiväksi ison jauhomäärän kanssa tai lätkäse koko kasa ciabatta tyyliin vaan pellille. Nosta 45 min ja paista.

hiphei!

Kesää ja äiteelle synttäriä!.. unohdan sen kuitenkin.

pottujuttu

pottuhommia

Mahtavasta kauravuuasta kolmasversio ja tällä kertaa perunalla. Alkuperäinen kauraversio on kuitenkin silti vielä voittaja. Tässä taas huomaa miten hankala aine peruna on leivonnassa, se imee tosi paljon vettä eikä pelkkä kauran vaihto perunahiutaleeseen todellakaan toimi. Ohjeessa on puolisen desiä enemmän vettä ja vähemmän jauhoja pienen pottumäärän takia. Tuon eriasioiden erillaisten veden imemistaitojen takia ohjeista ei pidä tosta noin vaan vaihtaa vehnää johonkin grahamiin. Peruna myös tekee taikinasta tahmaista ja vähän hankalaa käsitellä, toisaalta taikina on myös mukavan silkkisen tuntuista ja tuoksuu uunista otettaessa mahtavalta.

liian vähän nostoa

perunavuokaleipä
220 g vehnäjauhoja
200 g maitoa
35 g perunahiutaleita
20 g öljyä
15 g sokeria
6 g hiivaa
5 g suolaa


Vaivaa kaikista aineita taikina, ensin sekaisin parin minuutin ajan ja seitsemän minuuttia nopeammalla. Anna taikinan levähtää kaksikymmetä minuuttia ja rullaa se pötköksi ja laita nousemaan vuokaan tunniksi. Paista 200 asteisessa uunissa hyväksi, paiston lopulla ota leipä pois vuuasta pa paista pari minuuttia.

pikkukakkua!


lentävä lammas!


ruisleipä

perunaleipä juurille

pottupottupottu

Juuri on tainnut vihdoin kasvaa kunnolla isoksi ja vahvaksi. Tässä leivässä tai ohjeessa huomasin vähän huonon jutun siinä vaiheessa kun taikina oli valmis. Tähän ei juurikaan tule muuta kun juurta ja tosi vähän jauhoja varsinaiseen taikinaan. Mutta on se hyvää. Taikinassa on myös hunajaa koska hunaja ja peruna on vähän kun mansikka ja kermavaahto, ne vaan on.

juuret; sinisessä leivän esitaikina ja oikeassa itse peto

perunaleipä
1.päivä
130 g kovaa juurta
100 g jauhoja
60 g vettä

Sekoita aineet yhteen ja anna olla yön yli. Jos juuri on juuri aikasempana päivänä ruokittu ja se todettu hyväksi, yllä olevat aineet voi suoraan lisätä alempiin. Nyt ohjetta tutkailtuani tämä esitaikina ei nimittäin näytä olevan muu kuin juuren elvytys. Oma juuri on aina jääkapissa ja vähän hunningolla niin tämä tekee sille hyvää.


2. päivä
110 g vettä
70 g jauhoja
40 g perunahiutaleita
15 g hunajaa
6 g suolaa

Anna perunoiden turvota vähän aikaa vedessä, lisää kaikki loput aineet ja vaivaa kaksi minuuttia hitaalla ja vähän nopeammalla 6-7. Anna taikinan levätä kolme tuntia öljytyssä astiassa, taikinan voi lätätä kasaan pari kertaa levon aikana. Ota taikina hellästi astiasta jauhotetulle pöydälle. Vetele taikinan reunoja keskelle päin venyttäen niin että taikinan pohjasta tulee kimmoisa ja pyöreä.. tai jos tota selitystä ei tajua niin pyöritä vaan paloksi. Nosta taikina korissa tai pöydällä saumakohta alas päin kaksi tuntia. Paista leipä sauma ylöspäin aika mustaksi asti. Leivän kääntely ja saumojen kanssa leikkiminen saa leivän repeämään saumoja pitkin uunissa tai sitte ei saa, se taas riippuu nousun oikeasta ajasta ja millon mistäkin. Tällä kertaa meni ihan nätisti.

ohje on vähän sekava

harvoin näkee näin reikäisää perunaleipää


sitte tein tuile-pikkuleipiä.. lopputulos muistutti muovimattoa


tämän kaunokaisen innostamana ajattelin tehdä jopa pullaa joku päivä