sunnuntai 23. syyskuuta 2012

salamivenepakolainen

 veneet vielä telakalla


Jos aikoo seilata juustoisen meren yli siihen uuteen parempaan maailmaan ei ehkä kannata rakentaa venettään salamista. Kaksi metriä laiturista (joka kyllä kestää) valtamerien kauhu ja Pakolaisen uskottu vene upposi pohjaan uljas seikkailija mukanaan. Kukaan ei jäänyt kertomaan hiuksia nostattavia tarinoita suurista urotoista ja listaamaan sitä loputonta listaa prinsessoista joita Pakolainen oli pelastanut. Mitään ei ehtinyt tapahtumaan kahden metrin matkalla, eikä kukaan ei edes muista Pakolaista, veneen söivät hassut pienet kalat mutta Pakolainen pääsi silti pakoon.

Juustoveneleivän voi hyvin tehdä niin pekonilla kun salamillakin mutta lihan pitää olla rasvaista ettei se kuivu uunissa ihan korpuksi. Tee vain lihava patonkin peruspatonki taikinasta ja viillä pitkittäinen viilto patonkiin sen noustua. Täytä viilto paljolla juustolla, salamipaloilla ja mausteilla, täyte voi tietenkin olla vaikka vaan hirmuisesti valkosipulia ja juustoa.

läpileikkaus



salamivene kyllä näyttää tyylikkäältä mutta merikelpoisuus on mitä on



sitte tehtiin tortellineja maa-artisokalla, ja puhuttiin itsestämme monikossa


torstai 20. syyskuuta 2012

tänään harrastamme rokkenrol-musiikkia ja omenajalosteita

lehtikaali


Uuteen kotiin muuttamisen huonoja puolia on uusi uuni, en saa tolla pirun rakkineella "oikeita" leipiä paistumaan nätisti, sämpylät ja paahtikset kyllä onnistuu mutta niille ei uunilta juuri vaadita kun lämmintä valoa. Tuo uuni tuntuu lähinnä kuivaavan kaiken eikä anna mitään väriä ja sekin kestää tosi pitkään. Hyvänä puolena tietty on että nyt voisi taas koittaa tehä macaroneja, monen testauksen jälkeen päätin ihan vaan syyttää aiempaa kaasu-uunia.
 
hyvän leivän voi syödä vaikka brunssilla sateella kastumatta


siiderileipä pekaanipähkinöillä
100 g vettä
80 g vehnäjauhoja
1 g hiivaa

Sekoita aineet yhteen tasaiskeis velliksi ja anna käydä jääkaapissa yön yli.

170 g vehnäjauhoja
80 g kuivaa omppusiideriä
10 g ruisjauhoja
8 g melassia (black treakle)
5 g suolaa
4 g hiivaa

45 g pekaanipähkinöitä paahdettuna ja pienyttynä sopivaan mittaan

Lisää loput aineet paitsi pähkinät esitaikinaan ja sekoita koneella 2 minuuttia ja vaivaa kahdeksan, lisää pähkinät ja sekoita mukaan. Anna taikinan levätä öljytyssä astiassa muovin alla komisen tuntia, littaa taikina levon aikana kaksi kertaa. Riivaa taikina hellästi palloksi ja nosta (korissa) noin 45 minuuttia. Paista 225 asteisessa uunissa.

kuvat loppu kesken niin pistän saman uudestaan


Ja muistakaahan äänestään tätä ihan MAAILMAN KREISI ÖVERI PARHAAKSI blogiksi Glorian Blog Awards 2012 hommissa, kiitti.


keskiviikko 19. syyskuuta 2012

puolukoita

puolukkafinancierien pohjat kuivuu hyviksi


ja paremmiksi


puolukat on Vuosaaresta


pienet vuuat pakottaa retkelle, toiseen jälkkäripiirakka ja toiseen suolanen 


maanantai 17. syyskuuta 2012

lempieläimeni ovat rutto ja pygmi

 biologia on lempi aiheitani


Levinneisyys
Ruttoa ja pygmiä tavataan pohjoisella havumetsävyöhykkeellä lähes koko Euroopassa sekä Aasian pohjoisosissa, lukuun ottamatta kaikkein pohjoisimpia alueita, mistä havupuut puuttuvat.

Tuntomerkit
Täysikasvuisen ruton ja pygmin ruumis on 19–28 cm ja häntä 14–24 cm pitkä. Painoa rutolla ja pygmillä on 200–480 gramman väliltä.

Ravinto 
Pohjoisella havumetsävyöhykkeellä, kuten Suomessa, ruton ja pygmin pääravintona ovat kuusen siemenet, huonoina käpyvuosina rutto ja pygmi turvautuvat myös männyn siemeniin. Syksyllä sienet ovat tärkeä ravinnonlähde. Sen lisäksi rutto ja pygmit voivat syödä kukkia, marjoja, hedelmiä, vihreitä kasvinosia ja nilaa.

piirsin tähän kaikki kaverini


herkkusipulipizza
pizzapohjalle levitetään hapukooria, vähän juustoa, siiderimarinoitua punasipulia ja seesamin siemeniä.

punasipuli
sipupulia leikattuna rinkuloiksi
siideria juuri sen verran että kaikki sipulit kostuu hyvin
pikku liraus valkoviinietikkaa
sokeria ja suolaa

Sekoita kaikki yhteen ja anna muhia joitain tunteja.

aina ei onnistu


kui hyvä pitsa!



sunnuntai 16. syyskuuta 2012

enkelipipari

Campari ja soodaleipä


Amerikkalaisissa ruokaohjelmissa aina välillä tehdään ja syödään biscuit nimisiä sämpylän näkösiä soodalla nostettuja palleroita. Varmaan alunperin mielenkiinto näihin lähti nimen takia, minä ainakin yhdistän yläasteen englannintaidolla biscuitin johokin kivikovaan pipariin jota pipariakin vanhemmat mummot imeskelee terdellä ja juo pahaa teetä (kiikkustuolilla ja sitte hitaasti keskustellaan siitä että mitenköhän se Tepon jalka taas ja mites onko Aulin koira vieläkin elossa vai kissakko se nyt oli, kahvinkin hinta on muuten noussut).

se kirja

Nämä mun biscuitit on Daniel Leaderin Simply great breads kirjasta ja eroaa perus biscuitista että näissä on mukana hiivaa ja pitkä nostoaika. Tästä kirjasta pitää varmaan ottaa muitakin ohjeita kokeiluun, tuossa on kaikkea vähän erilaista ja varsinkin paljon juttuja mihin ei Suomessa niin törmää. Miten olisi vaikka juustobombolinit?

piparien formaus on vakavaa hommaa


angel biscuits

250 g vehnäjauhoja (alkuperäisessä 50 g kakkujauhoja mutta ei mulla sellasia ole)
+ 50g lisää jauhoja koska ohjeella piti tulla löydä taikina pallo mutta sain aikaan liejun tai puuron
5 g leivinjauhetta
60 g sokeria
10 g hiivaa
1 g suolaa (ihme määrä)
70 g voita pilkottuna pieneksi ja pakastettuna
175 kylmää maitoa tai kermaa

Nyplää kuivat aineet ja hiiva yhteen ja niihin mukaan voi, voi ei saa sulaa. Sekota mukaan maito tasaisesti. Anna taikinapallon nousta huoneen lämmössä tunti ja pistä se sen jälkeen yöksi jääkaappiin. Seuraavana päivä littaa taikina hyvin jauhotetutta pöydällä noin parin sentin levyksi. Ota muotilla taikinalevystä paloja, dippaa muotti joka palan välissä jauhoon. Ylijääneet taikinat voi paistaa vaikka kasana mutta yhtä hyviä sämpylöitä(muffinssejahan nää tieteellisesti taitaa olla) niistä ei enää saa. Nosta tunti kunnes sämpylät on ilmavia ja hötösiä, paista 180 asteisessa uunissa kullankeltaisiksi.

tää on oikeesti muuttumassa sisustusblogiksi

siististi kasassa


ihme kamaa sitä kaapeista löytyykin, hieno kokoelma Levande livet lehtiä 50-luvulta


sunnuntai 9. syyskuuta 2012

överi gorgoburger vai gurguburger?


sinappia, salaattia, Quorn-pihvi, aurinkotomaattiharissasoosia ja juustoa


Burgerissa ei ole gorgonzolaa mutta pullassa senkin edestä. Ainoa ruoka jonka tekemiseen saa käyttää ketsuppia on hampurilaiskastike, ei esimerkiksi koskaan pizzakastikkeeksi, se on hirviä synti. Hampparikastikkeen saa helposti maustamalla majoneesin ketsupilla, chillillä, valkosipulilla ja kaikella kivalla.

momomomomo

gorgonzolapullasämpylä 4kpl
250 g jauhoa
160 g maitoa
20 g gorgonzolaa
20 g voita
15 g hiivaa
10 g sokeria
5 g suolaa

+20 g gorgonzolaa taikinaan muruina

Sekoita kaikki ainett paitsi murujuusto yhteen ja vaivaa taikinaksi noin 10 minuuttia. Kääntele loput juusto mukaan ja anna taikinan levätä puolituntia. Tee taikinasta neljä sämpylää, jauhota niiden pinta ja anna nousta 45 minuuttia. Paista 250 asteisessa uunissa ja laske lämpöä jos pullat alkaa olla päältä tummia mutta reunoilta liian valkeita.

itse sämpylät
eilisen retken BLO - bacon, lettuce ja marinoitupunasipuli


retken päämääränä oli Tarvon kalliorannat


perjantai 7. syyskuuta 2012

minne sitä huomenna menis syömään?

ravintola pystyyn, leipä jo on, vielä puuttuu keittotaito


ravintoloiden leivät jaksaa aina yllättää laadullaa tai enemmänkin laaduttomuudellaan. Kollegoiden kanssa ollaan ihmetelty miten hyvässäkin ravintolassa leivän kohdalla mennään siitä missä aita on matalin ja aitakin usein samalla kaatuu. Loppuuko kokkien makuaisti leivän kohdalla vaikka ruoka onkin mahtavaa? ja jos loppuu niin miksei hommata leipää jostain edes kohtuu hyvästä leipomosta? Vai enkö vaan ymmärrä ruusta mitään ja sekin on huonoa?

öljyä olisi pitänyt laittaa selvästi enemmän


Tuntuu että ravintoloiden leivät voi jakaa kolmeen ryhmään, lähi-itä eli littanat vaaleat leivät jotka on usein tosi hyvia kun ei edes yritetä kikkailla mitään(Leppävaaran Vihreän ravintolan leipä oli tosi hyvä). Toisena kaikein ankein ryhmä eli hienojen ravintoloiden ranskatyyliset maalaisleivät joissa on ihan liikaa yritystä, leivästä ei oikeasti tule taideteos jos siinä on 200 vuotta vanhaa juurta, hunajaa, tummaa olutta ja kaikki yrtit jotka peruskokki tuntee. Lopputulos on sekava sotku joka on usein vielä tehty huonosti, ravintola Signe oli viime kerralla panostanut tähän tyyliin(eikä niikusillai hyvällä tavalla). Kolmas tyyli on kotileipä jota on yritetty parantaa hirveällä määrällä rasvaa ja yleensä jollain mausteella tai siemenillä ja jostain syystä paistettu vuuassa. Tätä tyyliä on seurattu hyvällä lopputulokasella ainakin Alppitorissa, Maxillissa ja eilen Spississä. Usein vuokaleipiä syö ravintolassa ihan mielellään vaikkakin Maxillin leivästä kanssasyöjä totesikin että hassua leivän makusta kakkua! Hirveän rasvasen vuokaleivän ongelmana onkin että siihen on pakko käyttää myös kamalasti hiivaa ja leivästä saattaa tulla helposti kuivaa jossa on paljon pieniä karheita kuplia eikä se siltikään nouse kunnolla.

Erikoismaininnan saa Sea horse jossa on ymmärretty ettei osata tehdä leipää ja ostettu suoraan Lidlin vakuumipuolipaistosämpylöitä(mutta tämä melkeen parantaa paikan fiilistä!).

Spissin leipä oli sitä parempaa vuokaa vaikka aika lättänä tämäkin


juustoinen tomaattileipä
seuraillen sitä mitä Alppitorissa oli.. vai Maxillissa? ..niissä ei ollut kyllä juustoa kummassakaan
230 g vehnäjauhoja
160 g vettä
30 g maissijauhoa
30g öljyä + öljyä vuuan voitelemiseen koska öljyinen rapea kuori on tän leivän juttu
25 g juustoraastetta
15 g aurinkokuivattuja tomaatteja pienittynä, maun mukaan
10 g hiivaa
10 g sokeria
6 g suolaa

Vaivaa kaikkia aineita paitsi tomaateja noin 10 minuuttia ja vaivaa tomaatit mukaan. Anna taikinan levätä 20 minuuttia, rullaa leiväksi ja paista vuuassa tai mielummin uunissa.

leivän kanssa otettiin kallioimarteella maustettua palsternakkakeittoa


tiistai 4. syyskuuta 2012

jörniikö körni eli ensimmäinen leipä uudessa kodissa

pakkasin leivän riaskaohjeeseen


Kun on uusi koti ihan uudessa paikassa pitää lähteä tutustumaan lähipaikkoihin ja retkelle. Eväät tietenkin on usein tärkeämpää kun hyvä seura, määränpää, vauhti tai näköalat. Merenrannasta silti plussaa. Patonkien väliin tein Quornista sellasen kanasalaattityylisen täytteen mitä on vaikka kaupan kolmioleivissä. Quorn (siis körni suomeksi) on nyt juuri tännekin kauppoihin tullut sieniproteiinivalmiste ja lihankorvike jonka esittelytilaisuudessa olin. Esittely oli Silvoplee ravintossa ja siellä olleista ruuista jäi vähän fiilis että miksi söisin huonon kanan makusta epäkanaa kun en taho syödä edes hyvän kananmakusta oikeaa kanaa. Ravintolassa körni oli jotenkin vetistä, muruista ja mautonta(Annikin on kirjottanut kasvisruuanperisynnistä), ihan kun se olisi suoraan laitettu pakkasesta vaan kylmänä ruuan sekaan.

kauhean kalpeita tuli ekoista mutta herkullisia


uuden kodin retkipatonki
joka on myös ensimmäinen leipä jonka paistoin sähköuunissa yli vuoteen

80 g vettä
60 g vehnäjauhoja
1 g hiivaa

Sekoita aineet tasaisesti yhteen ja anna käydä yön yli.

200 g vehnäjauhoja
90 g vettä
6 g suolaa
3 g hiiva

Lisää loput aineet paitsi suola ja vaivaa kymmenisien minuttia, lisää suola ja vaivaa vielä pari minuuttia. Anna taikinan levät öljytyssä astiassa pari tuntia, littaa se kasaan pari kertaa. Jaa taikina kahteen osaan ja rullaa palat löysiksi sikareiksi mahdollisimman hellästi, anna palojen levätä 10 minuttia pöydällä. Rullaa patongit patongeiksi, anna nousta 30 minuttia, viillä ja paista kuumassa uunissa.

kauheesti romua uudessakin kodissa


ja Kaapo!


quorn-täyte
körnipaloja
suolakurkkua, capriksia tai vastaavia
harissaa
etikkaa
majoneesia
sinappia
pippuria, suolaa yrttiä
(öljyä)

Anna körnin sulaa ja paista se hyväksi pannulla, anna jäähtyä. Sekoita mukaan suolakurkku ja juuri sen verran majoneesia että kaikki peittyy, lisää sopivasti harissaa, pikkuliraus etikkaa ja kohtuu töräys sinappia, mausta. Jos täytteen kastike on liian paksua niin ohenna sitä pikkumäärällä öljyä. Anna maustua ja lappaa viilenneeseen patonkiin salaatin ja muiden kasvien kanssa.

possuräkki


Pakkasin eväät ja lähdin Matosaareen Jollakseen(on se siellä päin ainakin) retkelle, upea mesta, ihan lähimatkailun ykköskohteita.

saari on täynnä raunioportaita ja pikkupolkuja


ja pylväitä


tietty myös paljon hienoa merta ja pari kalastajaa


ainoa käärme sen sijaan oli Ilo


ja tyrnejä