sunnuntai 17. syyskuuta 2017

orassa

kukkakimaralla lähtee, isoon kukkaan oli tungettu yksi herne


Chef & sommelier Huvilakadulla kuopattiin ja paikalle tuli uusi Sasu Laukkasen ravintola. Olin vähän kriittinen hommaa kohtaan, samaan tilaan uudella nimellä ravintolan avaaminen kuulostaa helpolta näkyvyyden hakemiselta.Samaahan Chez Dominic teki muuttamalla raflan nimen pariksi kuukaudeksi bistroksi mutta samat kanget oli henkilökunnan perseissä edelleen ja samat ruuat pöydässä. Ruoka ei uudessa Orassa olekaan muuttunut mitenkaan hurjasti Chef & sommelierin ajoista mutta ravintola itsessään ja kuinka ruuat tuodaan on. Pienessä salissä avokeittiän edessä on pöytä jossa valmistellaan ja kasaillaan ruokia ja asiakkaat istuu kaikki sitä kohden. Ruokia myös kasattiin paljon suoraan pöydässä. Ravintolasta on tehty sirkus ja Sasu tietenkin on joka paikassa kertomassa annoksista sen tirehtöörinä. Pienuutensa ja elämyshenkisyytensä takia ei ole varmasti kaikkien paikka mutta kyllä me Jaanan kanssa tykättiin.

Kuvia on paljon ja ne on aika järkässä, alusta loppuun, kai melken joka ruoka-annos, kuvien laatukin huononee loppua kohti niinkun kuuluukin. Olis pitänyt kirjottaa muistiin mitä annoksissa oli, nyt huomaa ettei oikeen muista mitä annoksissa on.

ensimmäinen oikea ruoka, suolattuja vadelmia, keltajuurta(?) ja kermaviilikastiketta


siikaa versio yksi, tartar kurkulla ja jollain öljyllä


siikaa komas kerta


rosmariiniruisleipä on edelleen hyvä


pääruuan karitsaa päälle on laskeutunut joku helvetin sekasikiö


välisorbetti tai jää, vähän turha


kukkaketo, kummallinen jälkärisalaatti
 

yllättävän perinteinen jälkkäri lopuksi, mustikoita, kauraa ja marenkia


tiistai 12. syyskuuta 2017

rapujuhlat


kuinka mones tämmönen kuva?


Katri toi eka hunajaa ja sitte rapusia. Hunaja tuli ensin ja siitä oli tarkoitus tehdä hunajakanervasaison, kanervat jo kerättynä mutta sitte saatiin ravut nii hunaja menikin ensin tillileipään. Ravuista tein kurkun kanssa skagenröra tyylisen täytteen. Ollaan lähes ällön käsityöhipstereitä, omat hunajat, ite tehdyt leivät, omasta metsästä rapuhaulikolla kaadetut ravut ja ite vielä leivän kulmaan tehty bisse. Ja bisseen itse pihan voikukista kasvatettu hiiva. Jos joku tulisi kertomaan tuollaisia niin sanoisin menepäs hippi takaisin kulmaan syömään se chiapapuvanukas loppuun, hopihopi nyt.. no ei ny.

leipä ei ollut ihan näin surullinen


enemmän tilliä


tillihunajaleipä
230  g vehnäjauhoa
140 g vettä tai maitoa
40 g kaurahiutaleita
30 g voita
30 g hunajaa
10 g hiivaa
5 g suola
hirveesti tilliä

Mittaaa koneen pataan neste ja kaurat, anna liota hetki. Päälle voi mitä myös loput aineet mutta jauho viimeisenä, kyllä se kaura sielä alla imee itseensä mitä tarvitsee. Mutta ei tilliä, tilli lopuksi. Vaivaa taikinaa kymmenisen minuuttia, lisää tilli ja sekoita mukaan. Anna taikinan levätä hetki, pyöritä pötköksi ja laita vuokaan nousemaan, päälle muovi, anna nousta noin 45 minuuttia. Viilla ja paista vähän yli 200 asteissa uunissa, voita ja sokeria sisältävä leipä tummuu helposi päältä niin sitä pitää vähän seurata.


 ravunturma