sunnuntai 16. syyskuuta 2012

enkelipipari

Campari ja soodaleipä


Amerikkalaisissa ruokaohjelmissa aina välillä tehdään ja syödään biscuit nimisiä sämpylän näkösiä soodalla nostettuja palleroita. Varmaan alunperin mielenkiinto näihin lähti nimen takia, minä ainakin yhdistän yläasteen englannintaidolla biscuitin johokin kivikovaan pipariin jota pipariakin vanhemmat mummot imeskelee terdellä ja juo pahaa teetä (kiikkustuolilla ja sitte hitaasti keskustellaan siitä että mitenköhän se Tepon jalka taas ja mites onko Aulin koira vieläkin elossa vai kissakko se nyt oli, kahvinkin hinta on muuten noussut).

se kirja

Nämä mun biscuitit on Daniel Leaderin Simply great breads kirjasta ja eroaa perus biscuitista että näissä on mukana hiivaa ja pitkä nostoaika. Tästä kirjasta pitää varmaan ottaa muitakin ohjeita kokeiluun, tuossa on kaikkea vähän erilaista ja varsinkin paljon juttuja mihin ei Suomessa niin törmää. Miten olisi vaikka juustobombolinit?

piparien formaus on vakavaa hommaa


angel biscuits

250 g vehnäjauhoja (alkuperäisessä 50 g kakkujauhoja mutta ei mulla sellasia ole)
+ 50g lisää jauhoja koska ohjeella piti tulla löydä taikina pallo mutta sain aikaan liejun tai puuron
5 g leivinjauhetta
60 g sokeria
10 g hiivaa
1 g suolaa (ihme määrä)
70 g voita pilkottuna pieneksi ja pakastettuna
175 kylmää maitoa tai kermaa

Nyplää kuivat aineet ja hiiva yhteen ja niihin mukaan voi, voi ei saa sulaa. Sekota mukaan maito tasaisesti. Anna taikinapallon nousta huoneen lämmössä tunti ja pistä se sen jälkeen yöksi jääkaappiin. Seuraavana päivä littaa taikina hyvin jauhotetutta pöydällä noin parin sentin levyksi. Ota muotilla taikinalevystä paloja, dippaa muotti joka palan välissä jauhoon. Ylijääneet taikinat voi paistaa vaikka kasana mutta yhtä hyviä sämpylöitä(muffinssejahan nää tieteellisesti taitaa olla) niistä ei enää saa. Nosta tunti kunnes sämpylät on ilmavia ja hötösiä, paista 180 asteisessa uunissa kullankeltaisiksi.

tää on oikeesti muuttumassa sisustusblogiksi

siististi kasassa


ihme kamaa sitä kaapeista löytyykin, hieno kokoelma Levande livet lehtiä 50-luvulta


5 kommenttia:

herkkujajaneulehuveja kirjoitti...

Kiitos reseptistä! Tällaisia biscuiteja tuli syötyä aikanaan Jenkkilässä. Ja sitten hämäännyin täysin, kun Briteissä biscuitit olivat tosiaan niitä kivikovia pipareita. Jenkeissä kaikki keksihenkiset jutut oli cookieita. Mutta näitä aion siis ehdottomasti kokeilla. :)

aleksi kirjoitti...

en sitte tiiä kuinka autenttisia näistä tuli kun oikeita en ole ikinä maistanut, hyviä silti.
briteissä on muuten aika samantyylinen leivonnan nimellä english muffin

Anonyymi kirjoitti...

Hei tästä on ehkä puhuttu ennen, mutta mitä toi amerikkalaisten instant yeast on? Tai se active yeast? Hiivaa joo mut öö mitä hiivaa ja kuinka paljo sitä käytetään?

aleksi kirjoitti...

instant on musta sama kun suomalainen kuivahiiva ja sitä käytetään kolmasosa tuoreesta.

tämähän on alunperin amerikkalainen ohje ja ohjeessa on 7.5 instant hiivaa, tämä mun ohje on vielä puolikas.

activesta en tiedä, kyllä s mulla jossain tuolla kirjassa lukee

Anonyymi kirjoitti...

Active dry yeast on ehkä joku eri, jossain amerikkalaisissa blogeissa selitettiin kummasti sen käyttö. Tosin niinhän sitä on eri versioita täkäläisen kuivahiivankin käytöstä. Mulla aina tökkää amerikkalaiset hiivaohjeet siihen kun en keksi, mitä hiivaa laittaisin ja kuinka paljon. Paitsi ny tiiän tuon instantin, kiitti.