keskiviikko 26. joulukuuta 2012

jouluna telkkarista tulee koiranäyttely

 
 vuosiin suurin puu


Minä oikeen tiedä miten jouluun pitäisi suhtautua, ihan kivaahan se on mennä vanhemmille istumaan iltaa, tehdä vähän salaattia ja kauhistella viidettä vuotta putkeen miten ne pystyy elämään ilman oliiviöljyä ja suolakin on Pan-suolaa. Mutta pakkojuhlinta on aina ankeaa, joululaulut typeriä ja joulusta intoilevat aikuiset naurettavia. Kinkku ei koskaan ole kovin hyvää, olisi vaikka iso vati joulupekonia jos lihaa on pakko olla. Maistoin postimerkin kokosen palan kinkkua Jaanan sinapilla koska niin kuuluu tehdä. Lahjoja on kiva antaa ja saada, sain lasisia robotteja, lapaset, hienon lautasen ja Soppa-Hannalta namuja. Siskolle annoin pannun, muille tein taulun, suklaata ja 12 ruisleipää.

Joulun paras ruoka on herneet, pakasteesta, ei purkista, ne purkkiherneet on hirveitä.

ja Annin joulutoffee


luminen Espoo


joulun Hietsu

ja pekoniruusukaalia


 äitin kirjahyllyssä hyvässä sovulla Gibson ja Austen


 
 salatti kesäkurpitsasta, granaattiomenasta ja retiiseistä


Ei kommentteja: