siinä se onSitä näköjään on joku laki että joka blogissa pitää pitää olla parsajuttua ja kaikki rakastaa sitä. Musta se ei kuitenkaan ole kovinkaan hyvää ja maistuu hassulta mutta silti sitä tulee pari nippua ostettua vuodessa testimielessä. Söinkin parsaa varmaan ensimmäistä kertaa pari vuotta sitte enkä niitä millään virallisen klassisilla tavoilla ole edes syönyt.
Jossain näin vastaavan pitsan ohjeen ja tuolla oli tulossa joku terveyspatonki niin muutinkin sen parsafocacciaksi. Taikina ei ole kyllä omaan makuun ihan sellainen mikä focacciassa pitäisi olla vaan liian grahaminen, focaccia on rasvasta pullaa.
askartelin tästä neliön parsafocaccia 1 pieni
160 g vettä
100 g vehnäjauhoja
30 g grahamjauhoja
20 g vehnärouhetta
3 g hiivaa
Sekoita kaikki yhteen ja anna muhia pöydällä paristra tunnista moneen tuntiin.
60 g vehnäjauhoja
10 g oliiviöljyä
4 g suolaa
Lisää aineet esitaikinaan ja vaivaa koneella 2 minuuttia hitaalla ja 8 nopeammalla. Anna Taikinan levähtää kulhossa 20 minuuttia ja muotoile littanaksi. Kasaa täytteet päälle ja anna noista puolisen tuntia.
täyte
jokunen parsa oliiviöljyä
valkosipulia
sitruunamehua
fetaa
pippuria + mausteita
Raasta juustoraastimella tai vastaavalla parsat pitkiksi lieroiksi(tunne itsesi Jamie Oliveriksi). Sekoita kaikki purkissa yhteen. Tämmösessä täytteessä melkeen kaiken voi vaihtaa melkeen mihin vain, parsat tomaatteihin, fetat parmesaaniin tai vaikka lisätä oliiveja. Täytettä kannattaa tehdä vähän liikaa ja kasata kunnolla leivän päälle koska uunissa parsat pienenee ja täyte tuntuu häviävän jonnekin. Täyte ei saa myöskään olla liian kostea tai leipä ei paistu kunnolla, tomaatit ja vastaavat kannattaakin suolistaa.
macaronit vihaa mua saatana
.jpeg)
11 kommenttia:
Voi että miten sun macaronsit tuollaisiksi meni..
Parsa on kyllä ihan hyvää,muttei kuitenkaan niin herkullista,että ostaisin sitä usein,Pari kertaa vuodessa,kuten sinäkin.Täällä on aika pitkä parsa-aika,joten voi rauhassa odotella seuraavaa kertaa.
Mä luulen että noi macaronit meni tommoseks koska haukuit parsaa :)
Makaroonien kosto :)
Osta kotimaista vihreää parsaa, kuori hieman ja paista VOISSA paistinpannulla rapsakaksi. Suolaa vähän päälle.Vaikka uppomunan seuraksi. Ei voi olla huono. -J
Moi. Kun kerran olen jäänyt ihan koukkuun tähän blogiin ja jopa yhden kerran uskaltanut kommentoidakin niin lisäänpä sulle tähän linkin tuttavani blogiin. Hän taisteli macaronsien kanssa myös ja onnistui lopulta saamaan niisä oikean näköiset. Mausta en osaa sanoa, koska en saanut maistiaisia. Liskistä pääset tarkkaan ohjeeseen ;)
niin ja se linkki pitää vissiin lisätä :D
http://kakkupaivakirjat.blogspot.com/2011/03/macarons.html
aina kannattaa uskaltaa kommentoida :)
musta tuntuu että kaikki muut on onnistunut macaroneissa, hesarissakin luki että helppo ja nopeatekonen herkku.. pöh. alan kohta syyttämään kaasu-uunia vaikka olen päättänyt että niin en tee :)
Hei! Olen kokeillut muutamaakin macarons-ohjetta. Valkuaiset pitää erotella vähintäänkin edellispäivänä ja seisottaa lämpimässä, jos erottelet ne aiemmin, säilytä jääkaapissa. Tuoreilla valkuaisilla ei onnistu. Mantelijauhe ja tomusokeri pitää siiviöidä ja mieluummin parikin kertaa, ja sekoittaa keskenään juuri ennen valkuaisvaahtoon lisäämistä, rasvainen mantelijauhe helposti paakkuuntuu. Taikina sekoitetaan rauhallisesti nuolijalla, se on sopivaa, kun nuolijaa nostaessa se juuri ja juuri valuu paksuna nauhana.Näillä ainakin mulla on onnistunut. Jatka vaan harjoituksia!
Multa on aina menny ihan ohi tää keväinen parsankeittelyn hehkutus mutta tuota sun läpykän syömistä voisin kokeilla. Olen kuitenkin sen verran tumpelo leipomishommissa, että taitaa jäädä väliin tämäkin...
(Jotenkin olen koukussa tähän sun blogiin vaikken ole mikään jauhopeukalo...ehkä just siks...)
Kaasu-uunia voi oikeesti syyttää ihan kaikesta... Vaikka ei mun leipomusten taso ole ihan rakettina noussut sähköuunin myötä, pakko myöntää. Mutta silti sitä voi syyttää. :/
Tykkään kyllä parsasta, vaikka taisinkin otsikoida oman parsapostaukseni vähän samaan tyyliin kuin sinä. Sitä kotimaista versiota odotellessa. Koska todella tuore parsa on ihan eri juttu kuin nuo kaukaa roudatut kuivakkaat pötkylät.
Macaronsit on varmaan suoraan helvetistä... koska ne piinaa niin kauan, kunnes niissä onnistuu. Mutta ihan hyvin voi olla kaasu-uunin vika, ettet onnistu. Koska siinä paistamisessakin pitää olla niin tarkkana ja kaikissa niissä grammoissa. Itselläkin onnistui vasta, kun uskoin, että tarkkana pitää olla joka vaiheessa. En kyllä seisottanut valkuaisia (joskus seisotin = ei onnistunut) ja ihan kohtalaisin ottein myös sen manteli-tomusokerijauheen laitoin valkuaisvaahdon sekaan nuolialla sekoittaen. Mutta on ne tosi ärsyttäviä leivoksia.
luulen että en osaa vaan vaahdottaa valkusia.. kaikki muutkin jossa vaahdotetaan jotain menee usein puihin. nää macaronit kyllä levisi miten sattu pellille koska mantelia oli aikalailla liina vähän..
mutta testaan samaa ohjetta vielä uudestaankin.. se on erikoinen
Lähetä kommentti