Olen joskus ennekin kirjottanut musta suklaan ja leivän yhdistäminen on ällöä(hyh hyh!). Varsinkin kun suklaa paistuu se alkaa maistumaan kummalta. Chocochilli blogissa nyt silti oli suklaaleipä ja mulla on tuolla jossain reseptikätköissäkin ollut joku mitä on pitänyt jo testata ja nyt vielä Eat&joy maistatti leipomo Limbun suklaakirsikkaleipää niin pakkohan se jo on. Kolme merkkiä, tähän on uskottava. Ohje on oma ja Limbua matkiakseni pistin sekaan karpaloita mutta mitään fiinejä juuria tässä ei ole.
No ehkä idea oli hyvä mutta lopputulos kamalan näkönen, tuo on niin hirveän näkönen alinoussut möntti taas että. Näistä ei nykyään tule yhtään mitään. Kyllä tätä syö ihan mielellään ja tästä saa hyvän joululeivän vaikkei tässä mitään perinteisiä joulumaisteita olekaan. Käyttäkäämme siis erisorttisia hämäyksiä(jos ei muuta niin mulla oli hauskaa).
suklaakarpalo
250 g vehnäjauhoja
170 g vettä
30 g suklaata
30 g kuivattuja karpaloita
12 g kaakaojauhetta
10 g voita
6 g hiivaa
5 g suolaa
Vaivaa kaikkia aineita paitsi suklaata ja karpalaita 8 minuutia, lisää ne ja sekoita sekaan. Anna taikinan levähtää 20 minuttia pöydällä ja pyöritä siitä kireä pallo. Nosta noin tunti ja paista.
tähän loppuun tahdoin laittaa jonkun hauskan suomi-iskelmän jostain 50-luvulta mutta päädyinkin näin uuteen ihastuttavaan lällärisiirappikamaan
8 kommenttia:
<3 julkkishämäys
Pitää alkaa varmaan tekemään pelkästään kilpikonnapostauksia kun ei nää leivät tunnu niinkään ketään kiinnostavan :)
Meen hämäyksenä piiloon, naurattaa liikaa.
Ihan kivoi noi youtubet, mut ne jäädyttää selaimen. Sivunlataus kestää iha törkeesti. Ei pahalla, aattelin vaan jos et oo huomannut.
ai tuollasta en ole huomannutkaan.. pitää vähän sitte varmaan rajottaa videointoa
Kas, ei noi videot mulla selainta jäädytä.
Mutta asiaan, tykkäsin ihan älyttömästi siitä Limbbun suklaaleivästä, vaikka aluksi vähän epäilinkin. Ite en ole kyllä tohtinu alkaa kokeilemaan, toistaiseksi. Ehkä näillä sun vinkeillä uskaltais. Kun sai samalla noita hämäysvinkkejäkin...
Kävin eilen ensimmäistä kertaa blogissasi ja jäin heti koukkuun : ) Erityisesti noita upeita leipäpostauksia selasin varmaan yli kaksi tuntia. Hämääkö kuvat vai onnistutko saamaan noihin superherkullisennäköisiin leipiin joka kerta sellaisen oikeanlaisen, rapsakan kuoren? Postauksista päätellen leivänleivontakokemuspohjaa sinulla on ainakin jo "jonkin verran" takanapäin. Saisiko sinulta tiedustella, miten tuo rapsakkuus onnistuu kotikonstein? Terveisin ja hyvää jatkoa toivotellen Riikka
ei niihin joka kerta hyvää kuorta tule, joihinkin leipiin ei sellasta tule ollenkaan. tää on vähän tämmönen kysymys mihin on vaikea vastata mitään fiksua, sen vaan oppii tekemään. mutt leipää ei pidä paistaa liian kuumassa, kuumasas uunissa leipä paistuu niin nopeasti ettei siihen ehdi kuorta syntyä, liian kylmässä toisaalta kuoresta tulee tosi kuiva ja paksu, siihen pitää vaan löytää oikea lämpö. usein kun katsoo ihmisten kotona tehtyjä sämpylöitä niin niitä on paistettu liian kuumassa uunissa liian vähän aikaa. taikinassa olevä rasva tai sokeri kumpikin pehmentää kuorta, sen takia johkih paahtoleivän tylisiin juttuihin ei kunnon kuorta edes koskaan tule.
hyvä taiknan vaivaus auttaa tähänkin, huonosta taikinasta ei kovin hyvää saa.
Lähetä kommentti