maanantai 16. helmikuuta 2009

pizza

kun ei yksi riitä


Pizzan teko on kivaa vaikkei siitä aina kauhena hyvää tulekaan.. läheisestä läävästä saisi varmaan paremman useasti. Omissa koti pitsoissa ongelmana on yleensa aina pohja.. tulee paksu ja pullanen ja vielä jos päällä on jotain rasvasta niin pitkän paiston aikana rasva imeytyy pohjaan ja tulee öljysieni.. Toinen ongelma on että monet ihmiset lastaa koko jääkaappinsa pitsan päälle, kolme purkkia tonnikalaa ja paketti hernemaissipaprikaa on jo vähän liikaa. Usein ainakin omat on valmiina aika harmaita ja rumia, varmaan kaupan halvimman juuston syytä.

Pizzapohja
Tästä tulee kolmisen sellasta pizzerian kokokasta pohjaa.

150 g vettä
200 g durum jauhoa
50 g normijauhoa
20 g öljyä
5 g hiivaa
5 g suolaa

sekoitin kaikki yhteen ja annoin käydä joitain tunteja, kun nälkä oli pakottava vaivasin koneella taikinaan sitkoa ja annoin levähtää vähän aikaa, ilman lepoa littanaksi kaulitseminen on hankalaa. Täytteenä tonnikalaa, punaisen chilin renkuloita ja kapriksia. Kastikkeena nopea laiskuus kastike eli pohjan päälle vähän öljyä, tomaattipyrettä ja tabaskoa sekaisin lusikalla.
Tuleeko juusto heti pohjalle vai täytteiden päälle on mysteeri. Mutta jos juuston laittaa pohjan päälle on valmiin pizzan leikkaus helpompaa kun juusto ei jää levyksi kaiken päälle ja irtoa. Helpoin tapa leikata pitsa näteiksi kolmioiksi on normi keittiösakset eikä mikään hassun kauska pizzapyörä.

raakana paremman näkönen


Paistetaan niin kuumassa uunissa kun uskaltaa laittaa kunnes on valmis, mun alkaa savuamaan yli 250 joten se on 250.

2 kommenttia:

Jael kirjoitti...

Omatekoiset pizzat on kyllä hyviä.Itse kuulun sellaisiin,joka yrittää tehdä ohuen pohjan ja joka ei kaada koko jääkaapin sisältöä pizzapohjan päälle..

aleksi kirjoitti...

joo yksinkertaisuus on kyllä kaikessa ruuassa musta aika tärkee juttu