sunnuntai 17. helmikuuta 2013

ravintolapäivää, päivää

 se paljon mainostettu pho-keitto, ihan en tajunnut miksi juuri se on parempaa kun ne muut nuudelikeitot. Millos testataan Itiksen phoot?


Taas kerrna oli Ravintolapäivä, niitä on joka päivä. Päivää ravintolapäivästä. Nähtiin koira.

Ja taas mietittiin millanen ravintola pitäisi olla ensi ravintolapäivänä. Ensi päivä olisi just hyvään villiyrtti ja hippupuppu aikaan  niin sitä ja kun se olisi osittain mun hommaa niin varmaan leipää? Toinen ravintoloitsija on suklaanörtti niin varmaan suklaata. Jaana tahto pekonia. Villikasvimössötäytettyjä sämpylöitä pekonilla ja suklaayllätys?

oikeesti! kui noloo


kakkupoppia Kampissa


mulla kalkkunapaageli ja takana maissichowder


yksinkertaseen tuotteeseen pitää panostaa tuhat määrin enemmän kun monimutkaseen, kivikova margariiniin tehty pohja ja vähän leikannut äitejä vaniljakräämi ei voita mua puolelleen


välikaljat Merimiespubissa, nössö otti kokiksen. Merkkari on jo ravintolapäivä traditio


 marssimusiikkia ja murukahvia, kamalan hauskaa


tuleva ruokablogisti vetää samosaa kun viimestä päivää (tätä kuvaa sai kuulemma käyttää jos seuraavaksi laitan jonkun kuvan jossa ollaan oikeen nättinä)


ghettokevätrullat Teurastamolla, Teurastamon ravintolapäivä tarjonta oli yllättävän väsynyt


 överipähkinäinen suklaamarenki Le Sudissa


hieno voikeksi, nyytti taas oli sitä just miltä kaupan kylmennyt lehtitaikina maistuu


todella hienoja marenkeja, nää on salaa harjotellut


venäläishenkisiä lihapiiraita


perjantai 15. helmikuuta 2013

siinä sinä seisot

sponsorikanaa paistettuna provolone picante juuston kera


Mulla on kolme asiaa jotka alkaa helposti kiukuttaa eikä yksikään niistä ei ole ciabatta vaikka se alkaa olemaan aika lähellä.

En kerro niistä kolmesta ensimmäistäkään.

missä on kuplat? pelkkää kuorenriivaajaa ja pullaa käntty täynnä!


koiran nimeksi piti tulla Koira mutta on Aleksikin ihan osuva


torstai 14. helmikuuta 2013

ystävänpäivänä sain piparia

ystävänpäivänä Kaapo-maustekaappi-tapiiri ja vessanorsu tapaavat pöydällä


Pirkkolan bussipysärillä nro. 2227 on ystävä, bussipysäkki nro. 2225. Se on hyvä paikka olla yhdessa, takana Pirkkolan blotti ja edessä metsän takana eläintenhautausmaa. Sillä sillalla jonka vierestä menee junasilta, alhaalla joen vedessä on pieniä pyörteitä. Pyörteet on veden ystäviä ja vesi sen sillan.

Bussipysäkiltä bussiin ja bussi on kotimatkan ystävä.

sydän piparit pojille


sunnuntai 10. helmikuuta 2013

minä olen vain uneksija mutta sinäkin olet vain uni, kesäkurpitsa

iltapitsat


Kun aamulla käy raakaruokabrunssilla niin illalla kaipaa jotain kotoisaa ja äijää. Vaikka pitsaa tai Ruusu-nimistä lehmää. Tähän saa vielä hyvin yhdistettyä kuukauden ruokahaasteen ja kesäkurpitsan. Ja kesäkurpitsahan on tosi äijää. Tässä pizzassa käytän aika mun perus pizza ideaa, jotain sukanhajusta juustoa ja päälle rehuja. Tänään juustona Puna-Heidiä joka on muuten ihan apinahyvä juusto, tuorejuuston jämät pohjalle ja päälle marinoitua kesäkurpitsaa.

Mutta miksi juuston osto tiskiltä on niin hakalaa? Kun tädiltä pyytää 100 grammaa juustoa se lykkää käteen 380 grammasen mötikän ja kysyy että kai tää on hyvä? Ja kun pyytä pienempää se leikaa palasta noin 13 grammaa pois. Tänään kyllä toiste päin, sain pikku rusinan joka juuri riitti pizzaan.

raakakasveja


pizzapohja 1 pienehkö
150 g jauhoja
100 g vettä
3 g hiivaa
3 g suolaa

Vaivaa kaikista aineita kunnon taikina pyöritä se palloksi ja ja anna levätä pari tuntia jauhotetulla pöydällä muovin alla.

Täytteet
ohuaksi leikattua kesäkurpitsaa
sitruunamehua
suolaa, pippuria
oliiviöljyä
rosmariinia
paljon raastettua valkosipulia

tomaattikastikkeeksi tuorejuustoa joka on ohennettu oliivi öljyllä ja ripaus suolaa

juuri oikeaa juustoa(Puna-heidi, Chaumes ja Munster toimii kaikki) ja valmiin päälle vähän salaattia, tässä vuonankaalia

Kun pizzataikina on lepäämässä laita kurpitsaliurut astiaan etikoiden, öljyjen ja mausteiden kera maustumaan. Littaa taikina, levitä tuorejuusto ihan ohuelti, lastaa päälle kurpitsa ja paista kuumass uunissa. Valmiin päälle salaattia.

vähän tuli täysi olo kyllä


hyvää juhlaa minulle rakkain


ensimmäinen voileipäkakkuni, oli kuulemma syötävä


Jossain vaiheessa jokainen huomaa sen, on aika pitää juhlat. Jos ei muuta niin typerät ystävät painostavat. Pidin tuparit vaikka olen asunnut tässä jo jonkin aikaa. Tein kolme eri piirakkaa, suklaata ja maapähkinävoita, piimää, lampaanmaitosinihomejuustoa, mesiangervoa ja palsternakkaa ja ihastuttavan mantelikräämi unelman persikalla. Ja sen voileipäkakun. Koska olen ruokablogi pyysin ruokablogit paikalle, prinsessa Soppa-Hanna ja Jaana(jolle pitää keksiä vielä hassu nimi) tulivat. Ja muita ihmisiä mutta niistä ei ole mihinkään kun niitä ei voi linkata.

Tänään löysin kolmanen tornin.


ne söi kaiken valkosipulivoin mutta ei patonkeja


 persikkaa, mantelia ja pekaania


random spedejä


vauhdilla kohti kakkua


nyt sanotaan selvälti jotain fiksua


illan toinen kruunu, palsternakkaa


torstai 7. helmikuuta 2013

sinä olet minun aurinkoni

 mantelikreemiä ja persikkaa


En juuri harrasta juhlia, omia, muiden kyllä mutta niissäkin häiritsee että voitaikina onkin lehtitaikinaa ja sekin on vettynyt pilalle. Järjestäjä raukka on näpertänyt tunteja pieniä neliöitä joiden päällä on kaikkea ihanaa, jos järjestäjä on nainen kaikkea ihanaa luetaan yleensä punajuureksi tai pestoksi ja fetaksi. Vuosi sitten menin jonkun kotiin tekemään laskiaispullia, heti ovella tuntematon tyttö huusi keittiöstä että painut sitte helvettiin jos on jotain sanottavaa pullista. Pullat oli kovia ja littania mutta en sanonut, kermavaahto oli hyvää.

Ensimmäinen juhlapiirakka meni pilalle, suklaa meni pilalle

alku; bisseä, munia, voita ja piirakkaformu


 
toinen alku, pekanien paahto kräämiin


ihan kauheella sotkulla


suklaa suuttui


torttutauko


kohta


tiistai 5. helmikuuta 2013

tiistaimakkaralla

 hmm.. herkkumakkarat maistuin oikeasti thailta


Näin talvilomalla pitää keksiä kaikkea ajanvietettä, kukaan ei jaksa ruokkia viikoa putkeen himassa hapanjuurta, happamuus tarttuu. Onneksi mulla on blogilla paras lukija joka lähtee lounaalle kaukaisiin mystisiin paikkoihin, vaikka Käpylään uuteen Social food lounaspaikkaan (Käpyläntie 6 b). Paikka oli hämmentävä kahvio kerrostalon alakerrassa sadan vuoden keski-iällä mutta ruoka oikeen mainiota, mulla thai makkaroita ja seuralaisella haukimureketta. Kaikki paikan pitäjät on kilpailleet ja osittain kai voittaneetkin Master Chef ohjelmassa, telkkarittomana olen vaan vähän ulkona tuosta. Ainoana huonona puolena paikassa oli sijainti ja pelkkä lounasajan aukioloaika, itse en ainakaan tonne oikeen pääse ellei ole talviloma, kesäloma, joululoma(sillon se on varmaan kii), kevätloma tai vaan saan kenkää töistä..

Suraavaksi syömään sitte PikaArmaaseen ja Chef&sommelieriin!

ulkonakin oli kaikkea, junia, saaria, baari ja rappuset


"jonotusnumero" osui hyvin


haukipötkäle, vaalenpunaista ja herkkupottusalaatti


kuukauden makkara ei onneksi näyttänyt lautasella noin rupiselta