oh!rakkaani! pusi pusi pusi lär lärSara la Fountain kerto eilen mulle että meksiko(texmex?) ja (jenkki)italia on suurimmat tulevat ruokatrendit mutta olen toista mieltä, oikea vastaus on ohra. Ohra on sentään virallinen ja aito alkuperäinen suomen viljalajike ja ruisleivät ja riisit karjalanpiirakoissa on vaan uutuushömpöttelyä. Kuitenkin uljas suomalainen syö perurpo vain kilon ohraa vuodessa. Omaa ohran käyttöä jos ajattelee niin ehkä jossain sellasissa määrissä tosian pyörii, ohraleipää en ole tehnyt pariin vuoteen mutta ohraa tulee sillon tällön käytettyä ruuissa. Ohraleivän teossa pieni ongelmansa, lähes kaikki ohjeet on rieskoja, rieskoja jollain hassulla nimellä tai ankeita lättäniä leipiä. Ei sinänsä mitään vikaa rieskassa mutta välillä muutakin. Ulkomaan kirjoissakaan ei oikeen tunnu olevan ohraleipäohjeita vaikka kaikkea muuta mahdollista ja mahdotonta kyllä löytyy. Keksin sitte oman ohjeen josta piti tulla jonkun sortin varras mutta tulikin pötkömäinen rieska! Ohralla on selvästi rieska sielussaan. Leipä oli niin hyvä että viilasin ohjetta vähän ja tein siitä jotain patonkimaista.
en viiltänyt kun on niin löysä taikina, olisivat vaan lässähtäneet ohra kaksi pientä patongin omaista pötkälettä
165 g vettä
140 g vehnäjauhoja
80 g ohrajauhoja
10 g öljyä
10 g hunajaa
7 g hiivaa
5 g suolaa
(5 g pellavansiemeniä)
Vaivaa kaikki aineet taikinaksi koneella 8 minuuttia. Alussa kannattaa katsoa että kaikki aineet menee kunnolla sekaisin eikä padan pohjalle jää irtojauhoa, ohralla on paha tapa varoa vettä. Anna taikinan levätä puolitoista tuntia öljytyssä astiassa tai kunnes se on selvästi noussut. Jaa taikina kahteen osaa, taittele jonkun sortin neliöksi ja nosta venyttäen nousemaan pellille. Käytä paljon ohrajauhoja. Paista 230 asteisessa uunissa.
sain Saralta myös järjettömän kokosen ketsupin
.jpeg)
7 kommenttia:
Kyllähän uljaalle suomalaiselle ohra maistuu. Se vain juodaan...
Tampereen rievä on kuuluisa ohraleipä. En ole vaan koskaan onnistunut sitä leipomaan, niin että olisin ollut lopputulokseen tyytyväinen. Sen takia ostankin rievät nykyään kauppiaalta. Ehkä pitäisi joskus taas yrittää.
Sitä olen ihmetellyt, että miksi sanotaan, että nyt otti ohraleipä. Ehkä ohraa ei ole aikoinaan arvostettu leipäjauhona? Muuta selitystä en keksi.
joo noita paikallisia rieviä sun muita löytyy vaikka mitä mutta kun oon helsingistä niin en oikeen tunne niitä.. mulla on jotain ohjeitakin sellasiin.
ja sanonta liittyy tosiaan siihen että ohra on elukoiden rehuviljaa.. kun rahat loppuu niin siirrytään siihen
jo otti ohraleipä tulee siitä, et ohraa on niin vaikee leipoo ku siitä ei tuu sitkoo!
katri: ainoa vaan että ruis selätti ohran perusleivontaviljana.. eikä ruiskaan ole kovin tunnettu tosta sitkostaan :)
Täysin samaa mieltä! Jos mietin omaa ruokakaapin sisältöä niin sinne on hiipineet mm. ohra ja ruislese. Allekirjoitan siis.
Jenni liemessä
Hei
Ei taas kuulu tähän, mutta antaisitko neuvon. Jos reseptissä lukee 150 gr ruisjuurta ja sitä ei ole. Miten se korvataan? reseptissä on jo yön tai kahden esitaikina.
Olen aloitteleva leivätekijä, joulusta lähtien ja ekakertalaisen tuuria on ollut: juhlaleipää ja arkileipää.Mattinen pyytää aina lisää tekemään. Ei se ruisleipä ihan sitä karkin varastamista lapselta ole!!!!!
Riitta 62v
laita puolet ja puolet vettä ja ruisjauhoja ja anna muhia vaikka yön yli. eihän se samaa tee mutta on siellä sen ruisjuuren paikalla kuitenkin
Lähetä kommentti