sen seittemää sorttia Pikku tyypillä oli merkkipäivä, ei varsinainen vuosipäivä vaan viikkopäivä tai päiväpäivä, nimipäivä. Vauva sai jo postiakin omalla nimellään, nimi on vielä melkeen pidempi kun kun poika mutta vielä se kasvaa ja nimi kasvaa siihen. Tein pikkuleipiä, yksinkertaisia ja hyviä, kaneliässiä, ruutujuttuja ja pähkinäkeksejä. Toivottavasti poika oppii syömään. Nimen valinta on kumman vaikeeta, Hesarin nimikone antoi kovan vastuksen ja puistohippihenkinen nimi olikin pitkään ykkössijoilla. Vaihtoehto kaksi, kolme tai neljä tai taas kaksi tai mikä lopulta olikin voitti. Voitto! Natiaisella on nimi ja posti tule oikeaan osotteeseen. Vielä passi ja poika näkee ulkomaat, Tanska ja Berliini.
kakku näyttää näin vähän joukkomurhalta tai taistelutantereelta
luotin klassikoihin, ganachetorttu suolatoffeella 
kova juhlinta vei voimat
7 kommenttia:
Voi miten suloinen minijätkä.Onnittelut!
Onnea hei minijätkästä ja se nimestä :)
Meilläkin lipsahti pitkiä nimiä kakaralle kolme kappaletta - siinähän nyt kirjailee virallisia papereita, joista loppuu tila ;)
voi mikä ihastus (=komistus). Onnea minijätkälle nimestä, nimi eiku minijätkän vanhemmille nime eiku minijätkästä.
Ihanat tarjottavat, kyllä kelpais mussuttaa, varsinkin toi suklainen saa suun vettymään.
~jemmiina~
Paljon onnea minidudesta, söpö kuin mikä! <3
kiitoksia kaikille!
Ihanat uutiset ja herkut! Onnea pienen polulle.
Sun kirjoitustyyli on fantsu. Kirjoita nyt joku kirja kun ehdit, kuvien kera.
On jotain retkieväskirjaa joskus,tulli suuniteltua mutta oon liian laiska enkä saa aikaan :)
Lähetä kommentti