lähikuvassa pasta näyttää paremmalta kun vaikka pizza
Alkukauden villikasviaika on kohta mennyt pahasti ohi koska olen ajanut liikaa pyörällä. Pienin maailma jossa on kävellen ja jossa villikasvit, hippipuppu ja ötökät elää menee vain ohi kun viilettää pyörällä. Bussilla pyöräilynkin maailma menee ohi ja maailmankarta rakentuu pysäkeistä joiden välillä ei välttämättä ole mitään. Omalla autolla maailma on kuin tikku ja -pallomalli kemiassa, tikut on teitä ja pallot paikkoja, kaikki niiden välillä tyhjää. Maailman suurentuu ja samalla pienentyy turhaksi. Nyt on kuitenkin teiden varsilla paljon peltokanankaalia, horsmaa ja litulaukkaa, kaikista niistä saa aikaan pastan.
peltokanankaali
peltokanankaalia ja pastaa
hyvää pastaa
peltokanankaalin kukintoja
kapriksia
valkosipulia
voita
oliiviöljyä
sitruunamehua
parmesaania
suolaa, pippuria
Keitä pasta suolatussa vedessä melkein valmiiksi. Laita pannulle hirveä jölli voita ja loraus öljyä ja paistele siinä kaprikset ja pienitty valkosipuli. Laita pannulle peltokanakaalin kukinnot, käätele vähän aikaa ja lisää sekaan pasta ja liraus keitinvettä ja sitruuan mehua, mausta. Valmis! Päälle vaan juustua ja jo lähtee.
mukaan eksyi pari horsman kuikeloa
äitee! lisää juustoa!
aikuisena koulussa askarrellaan avaruuskoira-leipää
1 kommentti:
Hitsit kun täällä Keski-Suomen korkeuksilla ei litulaukkaa ole, tahtoisin maistaa. Tein köyhän naisen kaprikset voikukannupuista, ne oli oikeesti hyviä!
Lähetä kommentti