Leivonta, varsinkin tollanen leipomossa tapahtuva oikea leivonta on usein enemmänkin aikatauluja ajotuksen miettimistä kun varsinaista taikinan pyörittelyä ja jauhohon heittelyä pöydälle(usein siihen liittyy myös hyvin paljon kiroilua mutta se ei taas liity tähän). Aina aikataulut ei mene, ei mennyt lauantaina kun tein ruokablogiurpojen pikkujouluihin focacciaa. Jos pääsee kolmelta töistä, kotimatka kestää melkeen tunnin ja juhlat alkaa kuudelta niin en tiedä miksi olin keksinyt tehdä leivän jonka nousuunkin menee tunti. Jätin taikinan nousemaan jääkaappiin vielä kahdeksi yöksi. Kolme yötä on kyllä jo vähän liikaa.
kahden sentin renkailla ensilumessa, ei niin kaikkein fiksuinta
joulumyyjäisten hengähdystauon pastis oli kummallinen; viereisen pöydän tyttö tuli pyytää treffeille
"ai teillä paistetetaan nykyään auringonvalossa?"
meillä onllaan kovia käymään joulumyyjäisissä, ja huonoja ostamaan niistä mitään
lauantain focaccia
.jpeg)
2 kommenttia:
Hei! Minun focacciasta tulee aina sellaista uunipellille leviävää letustaa. Miten olet saanut focacciastasi näin jämptin muotoisen? Terveisin Riikka
Mähän olin tähän siitä focaccia taikinasta pyörittänyt ton leivän, se pysyy tollasena sen pyörittelyn takia. Jos sun focaccia on ihan löllöä niin saatat vaivata sitä liina vähän.. tämmösiä löysiä juttuja saa vaivata koneellakin parikymmentä minuuttia
Lähetä kommentti