vappupullat!
Joskus viikolla sain vision että korvapuusteja puistoon perjantaina ja lopulta oli pakko leipoa töiden jälkeen perjantaina vaikkei edes ihan kauheasti enää innostanut. Hyvä kun leivoin, hauskaa oli pullien kanssa. Jo viikko sitten. Näiden pullien ohje on ihan virallinen korvapuustin ohje, ei siis pikku pallopullaohje tai varsinkaan pitko-ohje vaan puusti. Puustitaikina on pehmeämpää ja mehukkaampaa varsinkin pitkotaikinaan verrattuna, tästä syystä puusti saattaa olla myös vähän lättäniä. Mutta älä käytä hiivaleipäjauhoja pullaan(niiku minä) tai leivo korvapuusteja näin kuumalla, voi sulaa välistä.
Pullaa kannattaa välillä tehdä pelkästään sen takia että bussissa on hauska ajaa kun mukana on pussillinen tuoreita pullia, koko bussi tuoksuu pullilta ja mummot on ihmeissään. Seuraavaksi vanha kunnon voipulla, unohdettu klassikko.
Tarkoituksena oli myös kuvata kuvasarja kuinka sellanen virallinen leipomokorvari tehdään mutta samaan aikaan kuvaaminen ja kahden käden käyttö pullan askarteluun oli vähän hankalaa.
alku oli vähän hankala kun ohje on vähän mystinen kaikkine versioineen korvapuusti500 g vehnäjauhoja
230 g
tooosi kylmää vettä tai maitoa
75 g sokeria
65 g pehmennyttä voita paloiteltuna
30 g hiivaa
13 g maitojauhetta
5 g suolaa
3 g kardemummaa
1 muna
voitakanelia
sokeria
sekoita muna, tippa vettä ja suolaa voiteluun ennen muita hommia.
Sekoita jauhot ja maitojauhe yhteen ja lisää loput aineet paitsi voi. Vaivaa kunnes taikina vaikuttaa melkein valmiilta ja lisää voi. Anna taikinan levähtää pöydällä kymmenisen minuuttia muovin alla ja kaulitse se neliskulmioksi. Levitä neliölle voita, sokeria ja kanelia ja rullaa kireäksi töttöröksi ja leikkaa pulliksi omalla tyylillä. Anna nousta 45 minuuttia, voitele ja paista. Laitoin päälle vielä strösseliä niin tuli oikeen vappupullat.
Päivän nippelitieto ja valitus:
Yleensä pullaohjeissa vaivataan kunnes taikina irtoaa kulhosta, se on liian vähän kaikkeen leivontaan ja varsinkin pullaan. Pullassa pitää olla oikein kunnon sitko että voi pysyy hyvin pullassa ja siitä syystä vedenkin pitää olla kylmää ettei taikina ala nousemaan massiivisen vaivauksen aikana. Pullaa ei myöskään tarvitse "nostaa" vaivauksen jälkeen vaan vain antaa levähtää kymmenisen minuuttia että sitkoverkot rentoutuvat ja leivonta luonnistuu paremmin. Kuumassa vedessä lavuaarissa pullan(/kaiken) nostaminen on myös typeryyttä vaikka kuinka kuulemma niin opetetaan koulun köksäntunneilla. Mistä tietää kuinka nopeasti taikina sillon nousee? Kolme kertaa nopeammin? Usein varsinkin korvapuustit näyttävätkin siltä ettei ne ole nousseet yhtään uunissa kun kaikki nousuvoima on jo mennyt kovaan nousemiseen ennen uunia.
Isona minusta tulee ilkeä opettajatar.