madagascar, tuo suklaan kehto

manjari

Koska Madagascar on mahti kaakaon kotimaa niin tässä kaksi niiden suklaasta tehtyä tryffeliä. Madagascarista tulleet suklaat on kamalan hedelmäisiä yleensä ja happamahkoja, suklaissa maistuu paljon muukin kun pelkkä "suklainen" maku. Näissä olisi tarkoitus tosiaan käyttää sitä suklaata mitä oheessa lukee, muuten lopputulos on joku ihan muu. Ohjeista tulee aika pienet määrät n. 10-15 pikkupalluraa.


Manjari tryffeli
Manjari on varmaan mielisuklaani; todella hedelmäinen ja pitkään suussa maistuva. Voin suola ja sitruuna vaan suurentaa kaikkia makuja ja voi olla että tämä maistuu aika kummalta suuhun jos ei ole tottunut tämmöisiin. Manjari suklaassa on enemmän kaakaovoita kun tavallisessa kaupan suklaassa niinpä pallojen pyöritys voi olla hankalampaa koska suklaa sulaa helposti sormiin mutta silti on kovaa jos sen jähmettä jääkaapissa. Tämä tryffeli massa vielä juoksettuikin kun sekoitin aineet yhteen, sekin on kai korkeapi kaakaovoisten suklaiden ongelma. Jos suklaa menee ryynimäiseksi ja rasva selvästi eroaa niin massaa sekoittamalla se menee takaisin kasaan mutta sitä saa sekoittaa aika pitkäänkin.

Petris Maagascar

60 g Valrhonan Manjari suklaata
40 g kermaa
10 g voita
pari liurua sitruunan kuorta ihan pienenä
jotain muuta suklaata raasteena

kumpikin tryffeli tehdään ihan samoin
Kiehauta kerma ja sitruuna, odota että kerma vähän viilenee. Sekoita suklaat sekaan ja suklaiden sulattua sekoita massaan voi. kaada massa leivinpaperille ja anna jähmettyä, itse venyttelin leivinpaperilla masasta pötkön samaan kalliin kun vaikka joku kääretorttu rullattaisiin. Raasta toisesta(tahi samasta) suklaasta lastuja ja pieni ne veitsellä, laita lastut jääkaappiin etei ne sula heti kun niihin koskee. Muotoile palleroiksi ja pyörittele suklaalastuissa.

lidli

Lidli tryffeli
Lidlin Madagacar maitosuklaa maistui aikalailla musta fasun siniseltä mutta ilman rakeisuutta. Suklaassa oli myös kumma pohjaan palaneen maku, niinpä keksin sekoittaa siihen paljon valkosta suklaata. Lopputulos on vähän kun huoltoseman kahvi joka on niin pahaa että pitää laittaa paljon maitoa sekaan mutta se vielä vähän maistuu pohjalla silti. Tryffelit oli myös jotekin toffeemaisia mutta ehkä vähän liian äiteliä omaan makuun. Tätä pitää myös testata jollain paljon tummemmalla suklaalla.

40 g J. D. Gross Madagascar maitosuklaata
35 g (Lidlin)valkosuklaata
40 g kermaa
10 g voita
paahdettuja cashew pähkinöitä rouheena.. suolalla tai ilman

siellä kasvaa myös kolme puuta suklaan lisäksi

juuren jatkoa(pyhä kolminaisuus)

todella kumman näkösiä sisältä

Juurelle pitäisi pitää varmaan jo kahden kuun synttärit ja ehkä kohta hautajaisetkin. Se on alkanut taas haista kummalle liuottimelle ja viime leipä oli kumman makunen ja niin hapan että kiille sulaa hampaista. Pitää varmaan yrittää herättää sitä eloon pari päivää lämpimässä ruokkimalla kunnolla ja siirtää se taas kylmään makailemaan. Aiemmasta leivästä sen sisaan tuli todella maukas ja hieno, ohje on lähinnä normi ohje jota käytän valkoiseen leipään mutta osa jauhoista ja vedestä oli vaihdettu juureen.

hurjasti repeää nää

leipä pelkästään vedestä, jauhosta ja suolasta
185 g vehnäjauhoja
130 g eloisaa juurta
85 g vettä
5 g suolaa

Tee ja vaivaa taikina, anna levätä kolme neljä tuntia ja venyttele ja viikkaile taikinaa puolen tunnin välein. Muotoile leiväksi ja nosta noin kaksi tuntia.

tein myös pinaattivartaan tossa joku päivä

se oli se suklaafestari taas

tuntui ettei ollut paljoa jengiä mutta taisi olla sittenkin.

Suklaafestareilla kävin siis tänään tovereiden kanssa. Vähän jännitti että onko siellä mitään mielenkiintoista koska esillepanijalista oli suorastaan tylsä, ulkomaisista hyvistä suklaista lähinnä Valrhona paikalla. Festareilta puuttui kummasti suomalaisia pikku putiikkejakin ja suklaan teko krääsää jota myydään joka leivontanettikaupassa nykyään. Olin seuraamassa myös suklaan maistamisluentoa mutta se oli niin perusjuttuja että oli lähinnä tylsä.
Ostin yhden Chocovicin levyn ja pari Petris konvehtia(ai ai passion). Chocovic onkin ollut maistamislistalla jo ja ei siellä muuta laatusuklaata oikeen ollut edes myynnissä. Chocovic on Espanjalainen yli 120 vuotta vanha firma joka tekee jännää kolmen suklaan Origen ùnico linjaa joka sisältää kolme eri levyä. Jokainen levy on yhen alueen pavuista tehty(single origin), erikoisuutena joka levy yhdestä kolmesta kaakaon päälajikkeesta tehty, omani on Madagasgarista trinitario pavuista.

Kim's Chocolate on tuonut joka paikkaan ylikalliit ja keskinkertaiset konvehtinsa.


Chocolatier Mayran Henriikka tekee.. jotain


kaikkein pienimmälle Mayralle maistuu viini suklaa

Valrhonan Equinoxe pallurat. Meille ei kuulemma tarvinnut antaa käyntikorttejakaan koska ollaan jo kanta-asikkaita, seuraavaksi sitte saisi olla kanta-asikashinnatkin.

typerä suklaa

oho.. tässä nää näyttää melkeen hyvltä

Tämän kertaisissa konvehdeissa meni pilalle varmaan noin kaikki ja hirveet määrät rahaa hukkaan. Tein hasselpähkinöistä giandujaa, "mantelimassaa" ja jotain nougatin tyylistä. Giandujan tekoa koitin kai kolmatta kertaa ja aina siitä tulee huonojen venäläisten konvehtien tyylistä, tunkkaista pahvilaatikon makuista kamaa. Pähkinämassasta tuli aluksi ihan hyvää ja mantelimassanomaista mutta sitte se alkoi jotenkin vuotamaan rasvaa ja hajoamaan, varmaan se pilasi osaksi temperoininkin niissä. Massoista tuli myös kokolailla vaan aika pahoja.

röpelö pinta

Temperointikin meni aivan metsään.. yleensä pari konvehtia onnistuu mutta nyt osan dippasin liian kylmänä ja rasva nousi pintaan. Toisista tuli ihme käärmeen nahkapintaisia ja oikeastaan hienoja mutta ei mun konvehdeissa. Hommaa osaksi haittasi kun en omista dippaus haarukkaa jonka takia noissa on tosi paksut "helmat". Aluksi hajosi myös mikro josta tuli keltaisia salamoita ja pauketta ja sulattelin suklaata vesihauteessa.. syytän sitä kaikesta :)

lisää juurta

pikkuset

Toisinta yritys juurella nostamisesta onnistui todella hyvin, leipä ei ollut pelkäästään syömäkelpoinen vaan myös tosi nätti ja herkullinen.. kolmas kerta meni kyllä taas ihan penkin alle. Juuri jotenkin nostaa jauhojen ja varsinkin ruisjauhojen makua, tässä maistu ruis enmmän kun monessa ihan ruisleivässä ja kuori maistui hassusti ihan hapankorpuilta(eli pitää niitä koittaa tehdä). Näköjään tässä on salaisuutena todella pitkät nostatus ja muut ajat. Ensin jääkaappi unessa oleva juuri pitää herättää yön yli sitten antaa taikinan levätä monta tuntia ja lopulta viellä nostaa päälle kaksi tuntia. Ohjeessa lukee että elävää juurta 120 g mutta jos juuri on jääkaapissa se pitää ensin herättää. Itse laitoin aikasempana päivänä juurta 40 g, vettä 40 g ja 40 g vehnäjauhoja muhimaan eli saman verran kaikkea. Parin päivän herättely oli varmaan parempi.

leipä

300 g vehnäjauhoja
200 g vettä
120 g elävästä vehnäjuurta
40 g ruisjauhoja
8 g suolaa

Aineet vaivatataan kunnolla taikinaksi ja annetaan levätä kunnes taikina vaikuttaa alkavan jo nousta.. siihen voi mennä tunteja mutta kolmisen tuntia pitäisi riittää. Suurinpiirtein puolen tunnin välein voi tehdä venytykset taikinalle. Muotoilin taikinasta kaksi ihan pikkuruista leipää ja kohotin niitä melkein kaksi ja puolituntia mutta sekin oli liian vähän ja leipä repesi liikaa uunissa.

vähän vielä jööti


ruokinta ohje

lidli yllättää

oranki, tummasuklaa manteli, konjakki ja nougat

Lidl joka ainakin mun mielessä on hassu ruuanromukauppa josta löytyy yleensä ihmeellisiä makkaroita, neon-värisiä karkkeja liian isoissa pusseissa ja halpaa kaljaa onnistuu yllättämään hyvillä ja halvoilla suklaillaan. Olin kattonut jo aiemmin että siellä oli myynnissä J. D. Gross merkkinen hyvän näkönen konvehtirasia kohtuu hintaa(öö.. 4 euroa?) ja yhtenä tylsähkönä päivänä kävin sen ostamassa samalla kun hain postista muita suklaita.
J. D Gross on Lidlin oma suklaa brändi jonka alla myydään ainakin Rausch nimisen saksalaisen firman plantaasisuklaita tosi halvalla. Konvehdeista ei firman sivulla mitään sanota mutta sivulla on linkki Fassbender & Rausch konditorian sivulle, ehkä ne tekee ne siellä? Itse konvehdit on musta aika samaa tasoa kun minkä vaan "belgialaisia" konvehteja myyvän pikku putiikin normi konvehdit mutta kymmenen kertaa halvempia. Huonona noissa kyllä loistaa se saksalaisuus; rasiassa on kai 4 eri marsipaani(suomeksi siis mantelimassa) täytteistä, toisaalta yksi parhaista oli myös marsipaanilla, finest marzipan. Rasian yllätys oli myös pina colada joka ideana ainakin tuntuu ällöttävältä mutta toimi tässä hyvin. Konvehdit on tehty oikeista aineista eikä sisällä mitään lisäaineita eikä kummia makuaineita mutta hirvittävät määrät viinaa.. ja osa myös näyttää että jotain olisi ihan käsin tehtykin näille.

ciabatta x 2(=5)

,

oliivilla

Tein Ciril Hitzin ohjeella kaksi satsia ciabattaa, ensimmäisen ihan testatakseni ja toisen kun vanhemmat tuli vierailulle. Kumpaakaan en ihan ohjeen mukaan tehnyt; ohjeessa tehtiin löysä esitaikina jonka annettiin muhia yön yli mutta oman takinan annoin olla 5 tuntia ja tein lopullisen taikinan jonka annoin olla seuraavaa päivään. Toisen tein muuten ohjeen mukaan mutta lisäsin sekaan oliiveja ja fetaa. Valmiin taikinan yön yli muhitus antaa ciabattalle paljon paremmin sen sitkeän suutuntuman joka minusta tekee siitä sen ciabattan. Varmaan paras tapa nauttia ciabatta on Kanniston leipomon tapaan, väliin pestoa, vuohenjuustoa, aurinkokuivattujatomaatteja ja salaattia(mommommommo).

ilman oliivia

Tämä on musta vähän hankalampi ciabatta resepti kun yleensä koska tästä tulee todella löysä taikina ja muutenkin vähän suuritöisempi. Ensimmäisen satsin tein kolmasosana ja toisen 2/3 kokosena. 2/3 ohjeellakin tuli jo niin paljon leipää että jouduin jo nostettuja leipiä siirtelemään ja yhden laittaa jääkaappiin nousemaan. Pikkusen ne musta kärsi ja lässähti.


ciabatta

esitaikina
330 g vehnäjauhoja
330 g vettä
1 g / hyvin vähän hiivaa

Kaikki sekoitetaan yhteen ja annetaan muhia ainakin se 16 tuntia eli yön yli muovilla peitettynä.


ite taikina
kaikki esitaikina
613 g vehnäjauhoja
405 g vettä
18 g suolaa
7 g hiivaa

taikinaa ei saa murjoa että kuplat pysyy

Vaivaa kaikki aineet yhteen taikinaksi noin kymmenen minuuttia. Kaada taikina öljyttyyn astiaan lepäämään, taittele taikina 20 minuutin välein noin puolentoista tunnin ajan. Taikina on niin löysä että kädet kannattaa vaikka öljytä tai kastella vedessä ettei taikina tartu niin pahasti. Näissä taiteluissa taittelin taikinan sisään myös oliivit ja fetat. Valmis taikina kaadetaan hyvin jauhotetulle pellille ja venytellään hellästi neliön muotoon, neliöstä voi leikellä sämpylöitä tai pitkiä leipiä. Myös ciabattan päälle voi laittaa juustoa ja oliiveja muttein liikaa koska leipä ei jaksa enää nousta ja jää tahmaiseksi. nosta vielä leipiä pellillä 30-45 minuuttia.

Tätä leipää ei sitten todellakaan saa syödä heti kuumana, tunnin lepo parantaa leipää todella paljon.. tästä syystä tee aina ainakin kaksi kun kuitekin on pakko maistaa heti.

taittelun lomassa täytteet sisään.

fetalla on pieni pesä

ja huomasin olevani huono ihminen kun en ole vieläkään tehnyt mitään Appelisiineja ja hunajaa blogin haasteelle, oon vähän huono tämmösissä. Kiitti tunnustuksesta!

perunarieska

potut

Supersimpeleistä aineista superherkkua, ei ehkä superhelppo tehdä mutta silti. Perunarieska on tällä tyylillä on lähes pelkkää perunaa eikä ohjettakaan voi ihan tarkkaan laittaa koska perunat toimii aina eri tavoin. Rieskat on myös leivontatieteellisesti mielenkiintoisia koska ne nousee uunissa suuren vesi määränsä takia ja shokin joka koittaa kun laittaa kylmän taikinan tosi kuumaan uuniin. Olisi hyvä jos rieskat voisi paistaa uunissa kuumalla paistokivella mutta ei mullakaan sellasta ole.


Perunarieska neljä lättyä.
n. 200 g keitettyä pottua survottuna
n. 100 g vehnäjauhoja
n. 50 g niiden keittovettä
sopivasti suolaa

"taikina"

aineet sekoitetaan yhteen mömmöksi joka tarttuu joka paikkaan. Taikina laitetaan viilenemään jääkaappiin ja kuumennetaan uuni kuumalle. Uunipellille laitetaan neljä epämääräistä mönttiä taikinaa joiden päälle paljon jauhoja ja taputellaan kasat niin littaniksi kun voi. Paistetaan heti ja syödään myös heti.

ja sitte tein mörön kansa diskoo

onnistunut leipä juurella

norppa, juurileivät jotenkin paistuu läikikkäiksi ja haaleiksi

Ensimmäistä kertaa onnistuin tekemään juurella ilman lisättyä hiivaa leivän joka on jopa syömäkelpoinen, ei kovin hyvä eikä kaunis mutta silti. Aina juurella tekemistä leivistä on tullut kovia jöötejä jotka ei ole noussut ollenkaan ja silti noussut uunissa ja revennyt pilalle, jostain syystä juuri leivät ei edes paistu kunnolla. Itse juuri on aina vaikuttanut hyvältä ja elävältä mutta loppu tulos on ollut heikko. Tähän leipään koitin käyttää ylijäämä juuren osaa joka heitetään ruokkiessa pois. Juureen tehty leipähän ei sitte ole hiivaton leipä vaikka niin sitä näkee niin monesti myytävän vaan vain leipä ilman lisättyä hiivaa.

sisältä ihan hyvän näkönen

Juuren ohje yksinkertaisimmillaan on että saman verran jauhoja ja vettä. Seuravana päivän poistetaan juuresta yksi kolmas osa ja paikkalle taas vettä ja jauhoja saman verran.. homma jatkuu niin kauan kunnes juuri kaksinkertaistuu alle 8 tunnissa. Yksi osaa vanhaa juurta, yksi vettä ja yksi jauhoja. Olen vähän nostanut omissa juuri kokeiluisa nyt jauhon määrää koska jos laittaa saman verran vettä ja suomalaisia jauhoja niin mömmöstä tulee niin löysä ettei se jaksa pitää itseään kasassa kaksikertaistuakseen.

ja pohjat repeää pahasti

itse juuri, kohta olisi ruokinta aika

Perjainta käytiin myös Elma messuilla katsomassa pupuja ja miniheppoja ja askartelemassa lasten marssipaanipajassa elukoita. Tietty myös syötiin maistiasina varmaan kilo leipäjuustoa ja tyrnimehua.. miten messuila joka toinen esillelaittaja juuri niitä kauppaakin?

mustekala tuli

taatelileipä

lopulta kävi hyvin

Kaapissa oli aprikkooseja ja tahdoin tehdä niistä leivän mutta ne ei ollut mun. Kauppareissulla mukaan sattuikin sellanen prässätty taateli möntti eikä aprikoosit koska se oli niin halpa. Olin jostain keksinyt että keittämällä kuivatut hedelmät ensin vedessä ja laittamalla osan jauhoista sekaan yön ajaksi imeltymään tulisi hyvä leipä. Leivästä tuli älyttömän makea ja jouluinen vaikkei sisältänyt yhtään siirappia eikä eikä mausteita. Taikina vaan oli todella hankala tahmea mömmö(perunataikina tyylinen) joka ei noussut kunnolla eikä tullut kunnolla sitkoa ja tarttu joka paikkaan. Pistän pari parannusta tähän että toimisi paremmmin. Lopulta kävi kuitenkin hyvin ja tuli nätti käntty.


taatelileipä 1kpl
220 g vehnäjauhoa
200 g vettä
100 g taatelipakettia
30 g ruisjauhoja
15 g hiivaa
7 g suolaa

kiehautetaan pienityt taatelit vedessä ja vähän viilenneeseen nesteeseen sekoitetaan ruisjauhot. Itse laitoin myös osan vehnäjauhosta mutta se on luultavammin turhaa ja heikentää jauhoja, voi olla ettei nyt tarvitse näin paljoa vettä. Seuraavana päivänä massaan sekoitetaan loput aineet ja vaivataan taikinaksi. Nostatin taikinaa varmaan 6 tuntia ja välillä venyttelin sitä koska tämä ei millään meinannut nousta tai olla muutenkaan taikinamainen, nostettu hiivan määrä luultavammin auttaa tähän ainakin vähän. Muotoiltua leipää nostin vielä vähän päälle tunnin ja silloin taikina jo nousi onneksi kunnolla. Ettei homma kävisi liian helpoksi uunikin sammui kesken paiston. Leipä kannattaa paistaa kunnolla tummaksi että pinta karamellisoituu.

lähäri

Niija isille isänpäivä terkkuja, pusi pusi vaa

lukxuxk suklaat

sinä se

Mulla on pieni vajaus Amedein suklaiden testaamisesta vaikka niitä saa täältä kohtuu hyvin. Mutta yksi päivä olin jotain kiertämässä vanhaa kauppahallia ja siellä yhdellä myyjällä oli uusissa pakkauksissa aika hyvä valikoima niin piti ostaa. Amedei on varmaan kuuluisin tästä Chuaosta, suklaittensa kovista hinnoista ja Porcelanasta joka on kai kallein normilevy jota kaupasta saa. Chuaokaan ei ole halvimmasta päästä, levy nimittäin maksoi yli seittemän euroa mutta toisaalta sitä pidetään todella hyvänä suklaana(70% pitää parhaana). Chuoa suklaa on tehty Venezuelassa Chuaon laakson pavuista ja Amedeilla on tällä hetkellä yksinoikeudet laakson satoon.

täältä ne pavut tulee

Suklaaseen oli (liian) kovat odotukset kun mentiin heti maistamaan sitä kauppahallin tuulikaappiin. Ensimmäisenä oli vähän pettymys kun suklaa ei ollutkaan älyttömän hedelmäinen, suklainen ja niin hurja kun aina saa lukea. Ei tähän silti rahat hukkaan mennyt, varmaan pelkän hienon pahvipakentinkin tekoon menee jo yhden halpis levyn hinta. Alku yllätyksen ohi kun pääsi niin huomasi että suklaa on todellaan laadukasta ja hyvää mutta jotenkin hillittyä ja tyylikästä, siinä maistuu kuivatut marjat ja pieni happamus. Lopulta tässä on kuitenkin kaikki se mitä hyvältä suklaalta tahdonkin; pehmeän pehmeä koostumus, hapoinen hedelmäisyys ja pitkä loppumaku.

manjari

Kämpin uudesta Valrhona-kaupasta ostin viime retkellä tylsänä mieli suklaani Manjarin(ja pari konvehtia). Manjari on Madagasgarilaisista pavuista tehty ja sen takia maistuu hyvin hapokkaalta ja hedelmäiseltä.. juuri sellaiselta mistä eniten pidän. Seuraavaksi pitää testata niiden muut hedelmäiset suklaat(ja pari konvehtia) jos vaikka jostain niistä tulisi uusin mieli suklaa, tahdon löytää vahvemman.

oh michel

Cluizelin Grang noir 85% suklaan ostin ruokamessussuilta viinipuolelta jostain ranskan pönkitys kojulta. Cluizelin suklaat ja varsikin tämä on ihan eri maata noihin kahteen verrattuna, pitempään paahdettua ja "suklaisempaa" eli ei niin hedelmäistä mutta todellaa hyvää. Tässä maistuu vahvahti kaakao, kahvi ja jotenkin tupakkamainen maku. Näiden Infini Noir 100% olisi mukava maistaa.

ainoa kuva ruokamessuilta

Seuraavaksi voisin kirjottaa listan mistä näitä oikeen saa, herkkukaupat ja muut.

croissant

sarven sisus kuuluun venyä höttönä

Jostain syystä nyt on ruokablogeissa on ollut in tehdä kaikenlaisia sarvia joita pari kertaa on jopa voisarviksi sanottu. Ja koska rakastan termejä niin sydämmestä ottaa aina kun joku kehtaa sanoa että on helpoin tapa tehdä croissaintteja on ostaa voitaikinaa kaupasta(tai jopa lehtitaikinaa!).. ja sama myös wienereiden kanssa. Nopea erottelu:

• voitataikina; voita, jauhoa, vettä. Käytetään usein suolaisiin juttuihin mutta esim. myös omppuleivoksiin(ihastuttava herkku). Lehtitaikina on voitaikinan äpäräserkku ilman voita, yleensä vielä jollain hirveän makuisella teollisuusmargariinilla.
• croissaint: maitoa, munaa, jauhoa, voita, hiivaa. Jo hiivan käyttö erottaa voitaikinasta croissaintit ja viinerileivät. Ihan virallista eroa en edes tiedä wieneriin mutta suolainen ja juurella tehty jos oikeen panostetaan.
• wiener: voita, voita, voita, jauhoa vettä, hiivaa. Varsinaista suurta eroa ei croissantiin musta edes ole mutta maito puuttuuja voin määrä voi olla hurja. Mikään ei ole niin maukasta kun tuore voihin tehty wiener, siinä on niin ihastuttava pähkinäinen maku ettei edes täytteitä tarvitsisi.

Omat sarvenihan ei ole nähnytkään mitään croissainttia vaikka teko tapa on sama mutta tahoin koittaa tehdä jonkun kaulattavan leivonnaisen ja eräässä blogissa oli ohje samantyyliseen niin päätin pitkästä aikaa testata. Sarvien sisään laitoin pelkän voin tilalle sulatejuusto-voi massaa johon oli sekoitettu vähän jauhoja voitaikina tyyliin.

voin pakkaus

Sarvi laihdutus versio kun voita on niin vähän
400 g normi patonki taikinaa (250/150/5/5). Mikä vaan vaalea taikina kuitenkin käy.

kaulausmassa
50 g sulatejuustoa, vahvin koskenlaskija olisi varmaan paras, sinihomejuusto käy myös.
30 g voita
20 g jauhoa

Munaa, vettä, suolaa voiteluun. Ei ollut munaa niin en voidellut, siitä kalpea ulkoasu.

leikatut

Aineet sekoitetaan massaksi. Taikina ja täyte laitetaan viilemään jääkaappiin. Kylmettynyt voimassa muotoillaan neliömäiseksi, pakataan taikinan sisään ja kaulitaan pitkulaiseksi levyksi joka taitellaan kolmekertaa itsensä päälle. Levy laitetaan taas kylmään pariksi kymmeneksi minutiksi. taikina kaulitaan vielä kaksi kertaa samallalailla. Viimeisellä kerralla taikina kaulitaan ohuemmaksi ja sopivan leveäksi että siitä voi leikata rivin kolmioita jotka rullataan Kireiksi sarviksi. Sarvet voidellaan, nostetaan noin tunti, voidellaan uudestaan ja paistetaan 220 asteessa.

monta