vaeltaja kääkkyyden porteilla

päärynää ja mantelia

35. Radio Nostalgian tekonivelmainokset alkaa olemaan kohta ajankohtaisia ja postista tulee rollaattoriesite. Nyt on jo sentään telkkari, enkä pukeudu mihinkään muuhun kun Prisman 13e lenkkareihin jotka näyttää vuoden 83 kuumimmalta muotivillitykseltä ja toppahousuihin jos vaikuttaa siltä että asteet saattaa lähipäivinä laskea alle kymmeneen. Telkkari ei onneksi ole sentään oma. Aina puoliyhdeksältä nukkumaan ja kuudelta ylös. Luiset sormet koputtaa ikkunaan. Keski-ikä, raihnaus ja hidas tuskainen kuolema. Lauantaisin poikien kanssa saunailta ja wiskiharrastus joka keskittyy kovaan ääneen puhumiseen. Tiedän kaiken. Lapset huutaa liikaa, musiikki on liian kovalla, ulkona liian kuuma ja salaatti jänisten ruokaa. Ravintolassa isoin pihvi ja persilja tökitään haarukalla päältä pois. Asunnossa pitää olla ainakin satahuonetta ja autossa helvetisti hevosia.

pohjalle masariinimassa ja sokeriliemessä keitettyä päärynää

mantelistoisseli päälle, isolla kädellä

pumadaa ja appelsiinimarmeladia alle

toinen pastis

tunnen tarvettä pikkuruisille uppopaistokoreille

Olisikohan ollut joskus puolisentoista vuotta sitten kun kävin Pastiksessa syömässä ja ruuat oli todella hyviä ja varskinkin kalat ihan gurgoja. Se oli niin hyvä että seuraavalle viikolle varasin pöydän samojen tyyppien Ravintola Murusta, Muru ei niinkään innostanut mutta Pastikseen piti päästä uudestaan. Toka kerta ei tietty niin iskenyt mutta oli se taas tasasen tosi hyvä. Tällä kertaa ei kalaa vaan aika äijällä lihalinjalla, kateenkorvaa, pihviä, hanhenmaksaa ja vasikanposkea. Ja tietty tryffeliranskiksia. Menussa ei enää lukenut pastiksia, piti tyytyä alkkarina geeteisiin. Naulakon alla olleva lattia joka oli ihan silmien tasolla siinä meidän pöydän vieressä oli muuten todella paskanen..

Heidin alkupalana savustettua, ankerista ja uppis briossilla. oli kuulemma ihan samaa mitä saa aina kotona.. eli helvetin hyvä

Ottaa viiniä? tattis

oikeaa lihaa pitkästä aikaa ja päälle hanhenmaksaa

ja jännää katenkorvaa, maa-artisokkaa ja vasikanposkea

jälkkärinä mustaherukkaa, mustaherukkaa ja vielä lisää päällä mustaherukkaa.. ja pistaasi, ehkä vähän liikaakin mustaherukkaa

possu, paprika ja vesisade

kai tällä voi lähteä?

Porvoon viehätys on varmaan se että se on lähellä, siellä on oikesti jotain mutta se ei silti ole niin lähellä. Ajapa vaikka Klaukkalaan, paikka jossa on musta kirkko, Lidli ja maanantaisin uunimakkaraa(ainoa syy) lounaaksi myyvä paikallinen, siitä ei varsinaisesti tule olo että olisi saavuttanut jotain. Keravalla on tietty tori ja aina auringon paistetta ja Hyrylässä saa vaan turpiinsa. Porvoo on aika hyvä retkikohde ja on sieläkin Lidli, heti ensimmäisenä kaupungin porteilla toivottamassa tervetulleeksi pekonisämpylöiden ja Grafenwalderin kanssa.

Porvooseen on vaan siinä matkaa että eväät kannattaa silti tehdä, vaikka Suomisen Lihaherkun sponssiporsaalla ja säilötyllä paahdetulla paprikalla täytetty leipä.

Säilötyt paahdetut paprikat

punasia paprikoita, yllättävän monta, yhdestä riittää lähinnä yhdelle leivälle

punaista chiliä

etikkaa, öljyä, suolaa, sokeria, pippuria

jotain yrtteja vaikka rosmariinia

Leikkaa paprikat noin neljäksi suikaleeksi ja pyörittele suikaleet pienessä määrässä öljyä. Paahda paprikoita 250 asteissa uunissa kunnes kuoret alkaa näyttää vähän palaneilta. Revi kuoret paprikoista irti mutta älä heitä niitä roskiin. Mittaa kattilaan noin 2 osaa etikkaa, 1 öljyä, paprikan kuoret, mausteet, kiehauta. Laita paprikat ja chilin viipaleet lasipurkkiin ja kaada kuumaliemi siivilän läpi purkkiin. Purkki kiinni ja huomenna on hyviä.

 

purkituskunnossa oleva paprika

possua ja paprikaa

Sipoon asutukselle päästyäni takarengas päätti antautua, onneksi kaupan eteen, asennuskaljaa ja hommiin.

vesisade ja nelkyt kilometriä laukussa vähän verotti appeen ulkonäköä

Heidin tekemä miljonäärinpikkuleipä jälkkäriksi

täysin autio turisti-Porvoo on jännä

toinen pariisi

Jotenkin Pariisi oli tällä kertää harmaampi ja mummosempi kun viimeksi ja paikalliset hankalampia..

..satoi rakeita, lentokone jätti kentälle mutta nakkipiilossa oli ja hyvä makkara..

..kanaalin luvattu hipsterautuaisuus lähinnä tyhjyyttä, mutta sillat hienoja..

..ja pistaasia sai joka muodossa, pötkönä, pallurana, jädenä ja konvehtina..

..ja bisseä mausteetuna rommilla, yllättävän hyvää, lonkero-olo..

..Sadaharu Aokin pullasta sai melkein hurmoksellisen olon, mahtavaa miten joku on vain niin täysin oikein, pinnan pursotuksia ja vadelmien kokoa myöten..

..Hugo&Victorin verigreippi-ihanuus pitää silti edelleen kruunua..

..tuntui että leipomoita oli vähemmän ja paikallinen ruokakauppaketju vallannut kaupunkia.