keskiviikko 31. maaliskuuta 2010

hyvää syntymäpäivää minulle rakkain

Herra A. Vaihe nauttii synde kakkuaan ruttiksessa. Taustalla kakun tekijä.


Paahdettua valkosuklaamoussea, mansikkamoussea. Syöminen hoidettiin klassisella konditoria tyylillä; sikaillen.


Sitte sain "tee robotteja paperista"-kirjan ja Cluizelin Noir Infini 99% suklaan.(jotka anni toi)


..Ja Ponyon


Nii, 30v ja vieläkään en omista telkkaria tai muita aikuishömpöttely juttuja(autoa, asuntoa, vaimoa, summuuta). Koko postauksen siis tein vaan että kaikki voi onnitella mua.. huomenna bloggaan jotain oikeaa, pääsiäislimpun.

keskiviikko 24. maaliskuuta 2010

jaa mitä se oikeen syö?

tässä tää näyttää kyllä joltain kouluruualta


Vaikken pidäkään varsinaista ruokablogia vaan kestityn kitisemään leivästä ja kuinka kaikki sen tekee väärin niin kuitenkin syön kotona, jopa päivittäin. Joku on ehkä saattanut jo päätellä etten juuri syö lihaa vaikken oikeasti kuitenkaan ihan kasvissyöjä olekaan. Joskus en syönyt ollenkaan lihaa ja siitä on jäänyt päälle etten käytä lihaa missään oikeassa ruuassa vieläkään, sille ei ole musta vaan mitään syytä, se ei anna mun ruualle yhtään mitään. Usein vielä tuntuu että kun ruuassa on lihaa niin kaikki muut osat ruuasta jää taka-alalle kunhan on se liha. Tiedän kyllä että voihan ne lihat tehdä hyvinkin mutta tämä on mun kotiruokaa.

Viimeaikoina ruoka on seurannut aika samaa linjaa melkein joka päivä. Isohkoina paloina kasviksia vähässä liemessä vaikka pastan tai cuscusin kanssa. Rehuiksi usein on päässyt ainakin herkkusieniä, ruusukaalia ja kesäkurpitsaa. Kaikkia kasviksia paistan pannulla ihan tilkassa öljyä, kun kasvit on sopivan valmiita lisään tilkan nestettä ja mausteita ettei ruoka olisi pelkästään paistettuja kasveja. Jos laitain jotain kermaa tai juustoa kasveihin mukaan niin ihan lusikallisen vaan koska en tahdo peittää niiden makua.. muutenhan ruoka voisi olla vaikka niitä valmismarinoituja kananpaloja. Yleensä ruuan tekoon menee kymmenisen minuuttia ja aina se on mainiota.

hienot punajuuret


Kasviksia, sinihomejuustoa ja punajuurta
kesäkurpitsaa
herkkusieniä
paprikaa
tuoretta chiliä
pikkusen parsakaalia
timjamia
punajuuria
etikkaa
pippuria
sinihomejuustoa
kaikkee

Keitin punajuuret suolatussa vedessä valmiiksi ja pilkoin puolensentin siivuiksi. Pyörittelin siivut pienessä määrässä polentaa ja paistoin tilkassa öljyä. Sitruunaa valmiiden juurin päälle.
Toisella pannulla paistoin ensin sienet hyviksi ja lisäsin mukaan kasvit, paistelin niitä pikkuisen ja laitoin sekaan timjamia, tilkan vettä, etikkaa ja pikkupalan sinihomejuustoa. Valmis.


Mitä leivon? bloggaan? jotenkin on taas suunta kateissa.

maanantai 22. maaliskuuta 2010

peanutbuttercookies

ihan kun amerikoissa!


Tämä on super yksinkertainen ja parin minuutin juttu tehdä vain parista aineesta. Jossain Amerikkalaisessa blogissa joskus oli keksejä jotka oli pelkästään maapähkinävoita ja sokeria mutta se on musta jo vähän liiotelua. Tämä on tosi pieni ohje koska en tee mitään tuhannella piparilla ja tämä oli testi. Näistä muuten tulee oikeasti hyvät! Seuraavalla kerralla lisään kyllä pikkasen suolaa ja vaniljasokeria, jotkut sormisuola kiteet toimisivat näissä tosi hyvin.. tai vaikka suklaata pikkumuruna.

pötkö


maapähkinävoipikkarit pari kappaletta vain
40 g maapähkinävoita, mieluiten sellasta missä könttejä
20 g semolinaa tai mannasuurimoita
10 g sokeria
5 g vettä

Kaikki aineet vaan sekoitetaan tasaiseksi massaksi ja pyöritettään pötköksi josta pikkiset voi leikata, itse tein pieniä kolikonkokoisia ja koristelin haarukalla. Paistoin herkut uunin lämmöllä 4.. kai se jossain 150 tienoilla voi olla.

torstai 18. maaliskuuta 2010

gastro-messut

Gastro-messujen ideanahan on syödä kiloittain maistiaisia ja raahata litratolkulla limukkaa kotiin ja täristä kaikesta siitä ilmasesta espressosta vielä viikko messujen jälkeen. Se on hauskaa! Messuilla näin kondiittorin, julkkiskokkeja, ravinto-opin maikan, kemistin, pakkauslinjan(jota yritettiin myydä siskolle), pojan jolla on sama sukunimi kun bebejen dippaus haarukalla, messukissoja, typeriä lippasämpylöitä, pahoja uutuussuklaapullia, ihmeen vähän leipäjuustoa, sen Eiringin sedän ja etanan, silti otin kuvia vain jätskeistä ja taikinakoneista.

pikkukoneet


jätskiä jota ei enää vaan pystynyt syömään


karhut


jädessä voi olla jopa liikaa suklaata, mutta ei viskiä


tässä on jopa lisälaitteet ja hässäkät


Caminiton Roquefort jäde oli taivaallista.. ei ollut muutkaan pahoja


Keskustelin myös sedän kanssa vesimittarista jonka softa kaatuu aina kun vaihtaa veden lämpötilaa..

semolina-mozzarella-leipä

lässähtäneet mutta herkut


Ihan vain tämmönen pieni ilapalajuttu, vaaleaan patonkitaikinaa käärästynä tomaattia ja mozzarellaa. Nämä juustohattu leivät näyttääkin yleensä niin mahtavilta mutta tällä kertaa taikina oli vähän liian löysä tällaisiin askarteluleipiin ja ne vähän lässähti, normaali vähän kovempi patonki taikina olisi tehnyt temput. Itse semolinataikinalla pitää vielä koittaa tehdä patonkia ilman täytteitä koska leipäosa oli todella maukas. Leipä oli rapea ja mukavan sitkea, se oli jotenkin paljon kermaisemman makuinen kun tämmönen suoraan leivottu patonki yleensä.

täytteistä suurin osa on keskellä koska se leikataan siitä.


Semolinapatonki 1kpl tai kaksi tämmöstä isoa sämpylä juttua
160 g hiivaleipäjauhoja
150 g vettä
50 g semolinaa
3 g hiivaa
4 g suolaa

täyte

mozzarella
tomaattia
pippuria
basilikaa
(suolaa)
(kaikkia muuta hyvää)

Sekoita kaikki muuta paitsi suola yhteen ja anna muhia pari tunti(päiväunen verran töiden jälkeen). Lisää suola ja vaivaa kunnolla taikinaksi, anna levätä tunti öljytyssä astiassa muovin alla. Jauhota pöytä kunnolla, kumoa taikina pöydälle ja venyttele se neliön muotoiseksi, kasaa täyteet taikinalle niin että keskellä on vähän enemmän mutta läpi kuitenkin. Taita taikina rullaksi ja leikkaa kahteen osaan. nosta pötköt pellille pystyyn leikkauspuoli ylöspäin ja avaa vähän pötköä niin että täytteet näkyy. Nosta tunti ja paista kunnolla 220 astaisessa uunissa.

ennen lässähdystä juuri leikattuina

tiistai 16. maaliskuuta 2010

onko 16 euroa liikaa levystä suklaata?

johdot ja suklaat


On, ihan varmasti, onhan se täysin ääliömäinen hinta mutta toisaalta ei sitä varmaan tule ostettua kun kerran. Amedein Porcelana suklaalevy on ollut ostolistalla jo pitkään mutta sikahinta ja se että jos suklaa onkin vanhentunutta kun sitä ei tuolla hinnalla luultavammin myydä paljoa on pitänyt suklaan kaupassa. Chjokossa käydessä katsomassa pääsiäismuna valikoimaa löysinkin sitte tämän ylähyllyltä piilosta Chuaon(joka on muuten myös kallis mutta täydellinen suklaa) vierestä. Kaupan myyjä sanoi että hyvä on ja ihan hintansa väärti niin päätin ostaa, onneksi sain myös lohdutukseksi pari pikku suklaata jos tulisin ratikka matkalla kotiin katuma päälle.
Ja mille tämä maailman kallein suklaa sitte maistuu? Onhan se mahtilaatu ja todella hyvää mutta ei sen parempaa kyllä kun Amedein muut hyvät ja Chuao vetää ohi ihan helposti. Mausta tuli heti mieleen mämmimaltaat ja tosi hyvä ja maukas hapokkuus mutta toisaalta suklaa on jotenkin tosi tavallinen.
Porcelanan erikoisuutena ja suuren hinnan syynä on jonkun sortin alkuperäis criollo lajike, maracaibo jonka papu on ihan valkoinen. Maracaibo lajike on lähes hävinnyt uusien hyvin kestävien viljelykaakaoiden alle ja enää jokusessa Venezuelalaisella tuppukylä plantaasilla kasvatetaan sitä.

torstai 11. maaliskuuta 2010

maustetturuokaleipä-ciabatta

pojat


Mäkin tahon tehdä tuotetestejä niinku eräät, niinpä kun näin Stokkalla GoGreen mausteinen ruokaleipä mixiä niin tahdoin heti testata. Mixi sisältää siemeniä ja kuivattua sipulia, valkosipulia ja chiliä. Vaikka musta valmis mixit leipiin on loputonta typeryyttä niin tässä ei ollut mitään ihme aineita eikä suolaa mukana niin tätä voi jopa testata. Pussi on pikkunen ja vähän hassu koska siinä ei lue mitään perusohjetta kuinka paljon tätä pitäsi taikinaan lisätä niinpä lisäsin ihan vaan fiiliksellä. Mixissä on myös mukana cashew pähkinöitä jotka murskasin sekaan koska niitä oli yhteensä kai kaheksan. Sekotuksessa heti huomaa sekotuksien huonon puolen, tämä antaa niin selkeän maun leipään että varmaan joka käntty mihin tätä lisää maistuu lopulta aika samalta.. ja jotenkin tuntui että leipä maistui joltain kuiva keittojuureksilta.

Jos satut omistamaan myllyn tai vastaavan joka tekee mixejä niin lähetä mulle vaan niin testaan(ja haukun luultavammin)!

tämähä se


GoGreen-ciabatta
220 g vehnäjauhoja
150 g vettä
40 g GoGreen mausteinen ruokaleipä seosta
10 g oliiviöljyä
2 g hiivaa
5 g suolaa

Laita mixi veteen likoamaan kunnes kaikki kuivatut asiat on pehmenneet. Lisää loput aineet ja vaivaa kunnon sitko. Laita taikina öljyttyyn astiaan yön yli jääkaapiin lepäämään. Leipoessa jauhota pöytä kunnolla ja kaada taikina astiasta mahdollisimman hellästi pöydälle ettei kuplat lähde pois ja venytele taikina neliöhkön muotoiseksi, leikkaa kahteen palaan. Nosta leipiä puolisin tuntia ja paosta 220 asteisessa uunissa.

ihan muuten vaan robotti


Ps. jos joku mylly tai myy firma tahtoo kutsua mut Gastro messulle niin olisi jees.. sinne tarvii jokun koodin että voi rekisteröityä ostamaan lipun.

maanantai 8. maaliskuuta 2010

siemeniä



"Onko teillä ole ollenkaan oikeeta leipää? Kaikessa on jotain leseitä ja siemeniä, näytänkö mä muka joltain helvetin linnulta?"

"Kyllä te herra vähän näytätte!"

ei kaikkein kaunein


Leipä (ihan) kaikilla siemenillä
200 g vehnäjauhoja
165 g vettä

70g kaikkia paahdettuna:
20 g auringonkukansiemeniä
10 g seesaminsiemeniä
10 g unikonsiemeniä
10 g pinjansiemeniä
10 g pellavansiemeniä
10 g kurpitsansiemeniä

10 g ruisjauhoja
5 g hiivaa
5 suolaa
5 g öljyä
2 g tummaa sokeria

Nyt kun kirjotin tätä niin vasta huomasin että noita siemeniä tosiaan on hirveästi, kaiken voi tietty varmaankin korvata jollain muilla siemenillä kun kai ne kaikki imee vettä kohtuu samoin. Itse paahdoin kaikki siemenet, ruisjauhot ja sokerin samalla mutta se ei ollut niin hyvä iea koska jauhot paahtuu paljon nopeammin kun vaikka auringonkukansiemenet. Ohjeeseen: paahda siemenet ja laita ne likoamaan veteen vähäksi aikaa. Lisää jauhot ja anna imeytyä taas puoli tuntia, iso määrä siemeniä tekee sen vaivaaminen on hankalaa niin jauhon liotus nopeuttaa sitä. lisää loput aineet ja vaivaa taikinaksi. Anna taikinan levätä tunti ja muotoile pallonmuotoiseksi leiväksi, nosta tunti.

siinä se on

sunnuntai 7. maaliskuuta 2010

taas patonkia..

tongit


Patonkia voisi ajatella jotenkin tylsäksi tehdä ja siitä kirjotella kun se on niin yksinkertainen mutta patongin yksinkertaisuus oikeastaan tekeekin siitä niin mielenkiintoisen, samat pari ainetta voi sekoittaa niin monilla tavoin toisiinsä. Yksinkertaiset jutut on myös samalla usein niitä hankalimpia saada mahtaviksi, leipään johon on lisätty paljon vaikka juustoa mielenkiinto kohdistuu juustoihin ja leipä itsessään ei tarvitsekaan olla niin mainio. Sama juttu tuntuu toimivan suklaissa; normi kaupan suklaita saa vaikka millä pähkinöillä ja loontoonrakeilla mutta pelkkää suklaata ei sitten löydykään oikeen kun yhtä lajia per firma. Tämän päivän patongin aineet ja määrät on oikeastaan täsmälleen samat kun aina mutta teko tapa on erillainen.


patonki ala meitsi
2 pientä

1. päivänä sekoitetaan yhteen:
120 g hiivaleipäjauhoja
65 g kylmää vettä
2 g tuorehiivaa

Kunnolla sekaisin ja annetaan olla astiassa muovin alla huoneen lämmössä yön yli. Itse laitoin aamulla taikinan jääkaappiin kun lähdin töihin päivän leivontaa varten.

2. päivänä lisätään eiliseen:

130 g hiivaleipäjauhoja
100 g vettä
5 g suolaa

ja vaivataan koneella hyväksi, noin 15 min. Taikinan annetaan levätä astiassa muovin alla tunti. Taikina siirretään hellästi murjomatta pöydälle jajaetaan kahteen samankokoiseen palaan, annetaan levähtää 10 min. Rullataan pellin pituisiksi patonkipötköiksi ja nostetaan vielä tunti. Paistetaan valmiiksi.

ne pötköt


Ps. ihme juttu muuten, Stokkan uusitussa herkussa ei vieläkään leivota itse leipää vaikka se on olevinaan Suomen paras ja hienoin ja tiesmitä ruokakauppa.. vaan iso osa leivistä on ulkomaalaisia kalliita pakaste känttyröitä jotka paistetaan/lämmitetään siellä. Kauppa josta sentään saa tuoretta okraa ja bataattia.

maanantai 1. maaliskuuta 2010

oh rakas!

ohrapala


Vaikka täällä aina jaksetaan vouhkata ruisleivän perään ja sen kuinka se on sitä aitoa Suomea niin ruisleipä ei lopulta olekaan niin kamalan vanha juttu. Pääraakaaineena leivissä oli pitkään ohra niin täällä kun muuallakin ja se onkin yksi vanhinpia viljeltyjä viljakasveja. Nykyään kaupassa ei taida juuri olla kun ohralla maustettuja leipiä enkä itsekään sellasta oikeen koskaan tee. Omat kaapissa olevat ohrajauhot olen ostanut joskus rieskojen tekoon ja löysin ne nyt kaapista niin päätin tehdä vähän ohraisemman leivän. Leivässä jauhot ja vesi annetaan liota toistensa kanssa päivän ajan, se tekee leivästä makeamman ja nostaa ohran makua todella paljon esille. Leipä on mahtava ja helppo tehdä, mukavan sitkeä ja vähän erillainen, tätä kannattaa koittaa. Ainoana huonona puolena taitaa olla iloisen harmaa sisuksen väri.


ohraleipä
175 g vettä
150 g hiivaleipäjauhoja
100 g ohrajauhoja
2 g tummaa sokeria

Nämä sekoitetaan yhteen ja laitetaan jääkaappiin yön yli kunnolla suojattuna ettei kuivu.

Seuraavana päivänä lisätään:
5 g hiivaa
5 g suolaa

Kaikki aineet vaivataan kunnolla taikinaksi, taikina ei paljoa tarvise vaivata että tulee hyvä sitko. Annetaan levätä tunti ja muotoillaan ohrajauhojen kanssa leiväksi, nostetaan toinen tunti. Päälle viilletään kaksi viiltoa ja paistetaan 210 asteisessa uunissa.

koko leipä