hyiAina ei voi onnistua. Juureen leivottu leipä käyttäytyi todella kummasti, jauhoa piti laittaa lähes tuplasti kun saman tyyppiseen taikinaan yleensä. Vaikka miten vaivasi niin mitään ei tapahtunut eikä tullut ollenkaan sitkoa. Lopputulos oli muruisaa töhnää, mutta tahdoin testata ja paistaa sen silti. Leivästä tuli uunissa kivikova, painava ja raaka sisältä eikä noussut yhtään. Käytin leivässä uutta hapanjuurta joka oli jotenkin varmaan pilalla ja myrkytti hiivan.. juuri muuta en tuohon keksinyt.
juuri
1 osa vettä
1 osa (luomu)jauhoa
omppua raasteena tai rusinaa
Jauho ja vesi sekaisin kannelliseen purkkii lämpimään paikkaan. Parin päivän sisälä mössö alkaa kuplimaan kunnolla, kun se on oikeen vaahtoista siirrä se jääkaappiin. Mömmöä pitää välillä ruokia lisäämällä lisää jauhoja ja vettä. Omenaraaste tai veteen likoamaan laitetut rusinat nopeuttavat käymisen käyntiin lähtöä. Homma voi onnistua tai sitten ei.
ufo
löyty sentään rokkikengät kaapelin kierrätystehtaalta ilmatteeksi
6 kommenttia:
ihanat kengät! susta tulee vielä tyylikäs!
mun joku ensimmäinen tai toinen juurileipä oli just tollanen. siin ei kyl ollu hiivaa ollenkaan.. pitänee mennä huomenna omenakauppaan et saa uuden juuren tulee.
Makeet rokkikengät!
Kengät on mageet, leivällä ei ehkä kannata heittää edes vesilintua, käy raukkaparalle vielä kalpaten.
Katsoin ruotsalaista sitä leipäsivua, jonka joku vinkkasi: http://paindemartin.blogspot.com/ Kannattaa piipahtaa, vaikka ruotsi olisikin ruosteessa!
Kuumat kengät. <3
Joo mun elämäni ainut juurileipä oli just tommonen. Se oli kyl ihan kiinnostava ja pilkoin sen paloiksi ja kuivatin uunissa ja sain korppua jossa oli tosi hyvä maku mut se oli vaan liian kovaa syötäväksi. Ainakin kaikkien muiden kuin mun mielestäni.
no mut mä oon saanut ihan toimivaa juurileipää aikaan.. tai ainakin niissä on ollut sitkoa..
Lähetä kommentti