maanantai 29. lokakuuta 2012

suhteemme on ohi, katosit jonnekin

 
vähän läjiä


Vihdoin meidän innokas suhde kurpitsan kanssa on päättynyt. Vikat kurpitsan palat meni aamulla keittoon ja ihan loput vähän myöhemmin hillona pullan väliin vaniljäkreemin kanssa(kyllä sen suuresti kakkublogeissa ihaillun jauheesta tehdyn kanssa, ihan hävettää). Mutta eihän tämä ole enää Dallaspulla kun täyte on eri, mikä kaupunki liittyy kurpitsaan? Pariisipullassa olisi selvästikin vaniljakreemiä ja röökinstumppeja ja Lahtipullassa lihamukinesteeseen tehty kreemi. Guotemalapullassa olisi lautasellinen verta. Toisaalta Dallaspullakaan ei liity mitenkään Dallasiin.

Pullista tuli kamalia, liian löysä taikina taas, jostais syystä aina käy niin. Pulla ei tottele minua. Olkoon tämä siis Vantaapulla.

leivästä tuli myös ankea


yksi pulla


kun ei ole mitään asiaa niin täytekuvina sieniä


sienipihvi, paljon paremman näköstä kun makusta

sunnuntai 28. lokakuuta 2012

surrealismin aakkoset

Ilmalan linna


Tänään seuraamme minua Liemessä blogin malliin. Ideanahan on tehdä bloggaus normipäivästä ilman hienostelua elämän lähäisemmin. Yksi launtaipäivä, elämä on pirun pitkäveteistä ja tylsää että se pitää täyttää harrastuksilla, lähiseutumatkailulla ja vastaavalla.

Lähdin puolenpäivän aikaan aikaan pizzan kautta messukeskukselle katsomaan ruokamessuja(kirjamessut ja en ymmärrä, iso kirjakauppa johon pitää maksaa sisään eikä yhdessäkään tuotteessa ole mitään katsottavaa, kirja on ollut neliö ja hyvin kirjamainen viimeiset.. no aina). Avaruus-antti tulee messuille mukaan ja rakas isäni tuo sille ilmaislipun. Messuilla on liikaa ihmisiä, kohtuu heikot tuotteet ja esittelijät jotka pelästyy eikä osaa kertoa miksi kalliissa juustosta on lisäaineita ja liivatetta, en osta mitään.

messuilta kesänmuisto


linnan rakantajalle


Heikki on metsässä retkelle ja tavataan se Pasilan asemalla, kahvia ja vettä kaupasta. Päätetään lähteä Ilmalaan katsomaan Sinenmaan linnaa koska se on lähellä. Rakas siskokin tulee ilmalaan junalla. Linna on mahtava, avataan Katin kunniaksi sponssiskumppa. Koska ollaan jo melkeen eläintenhautausmaalla niin lähetään sinne Keskarin läpi, Keskuspuistosta löytyy jäätynyt hämähäkki, pari sientä ja tähtimöitä, syötän villiyrttejä retkiseurueelle. Hautausmaa on mahtava niiku aina, ihastuttavia ja jopa pelottavia muistokivia ja hieno vähän räjähtänyt tunnelma. Viimeksi seuralainen alkoi itkemään enkä ihmettele yhtään. "olet muistoissani rakkain ystävä, elämäni valo".

keskarin purot on jäässä


linnaa


Koska matka toimii holistisen salapoliisityön tavoin ja elää kokoajan niin seuraavaksi päätetään mennä Kannelmäen vanhalle ostarille siellä on kuulemma tuoppi euron päivällä ja välillä sattuu ammuntavälikohtauksia, jännää. Mutta matka loppuu ennen aikojaan ja mennään jonnekin paikalliseen, ilmainen internet kuulostaa niin hassulta että on pakko testata. Nälkä alkaa painamaan matkalaisia ja otetaan bussi 51 Käpylän risteykseen ja siitä Käpygilliin. Käpygillikin on mahtava! ompa kaikki taas mahtavaa! Lehtipihvi, ranskalaiset ja yrttivoi. Alun salaattipöytäkin yllättävän hyvä.

pakollinen laittautumiskuva


Muut lähtee Bronkkoon, minä takasin grillille kun jätin puhelimen tietekin lataamaan. Bronko baari on kumma paikka ja sieltä saa lähes Helsingin huonoimman pizza, kannattaa käydä. Facebook piippaa että kavereita on Nalle-baarissa. Keskustellaan mahtavasta Puistohomot  kirjasta ja tilataan hassuja drinkkejä. Jalibu on jo tietenkin klassikko mutta Jalibu kermalla ja kahviilla nerokasta. Avaruusantti on lähtenyt tässä välin katsomaan Robocoppia leffaan, mukana on myös ohjaaja.

Kotimatkalla otan väärän bussin ja ajan jonnekin, parin tunnin kotiin kävely ei ole mahtavaa.

jalibumaitokahvi


sunnuntai 21. lokakuuta 2012

1001 kurpitsaa

upeeta!


Kahden kilon kurpitasta on vielä jäljellä puolet ja olen jo miettinyt valkosulkaakurpitsatryffeleitä.


kurpitsamarmelaati
100 g paahdettua kurpitsaa
50 g hyytelösokeria
50 g vettä
20 g hunajaa
liraus sitruuna mehua, sitruunan kuorta(tätä mulla ei ollut), granaattiomenasiirappia, pari raapasua muskottipähkinää


Muussaa kurpitsa ja keitä kaikkia aineita 15-20 minuuttia.. mitä kauemmin keittää sen kovempaa marmelaatista tulee.

 iltapalaa beibe


 sillon kun tekee hinen ja hyvän leivän ei tietenkään ole ohjetta


 kurpitsaryynimakkaraa


se pakollinen keitto 


 kurpitsa orzotto.. eli se jota sanokaan ohratoksi


lauantai 20. lokakuuta 2012

pizzaperjantai

Pohja näyttää vähän kurjalta kun osa sen jauhoista on maissia.


Tekisi mieli kirjottaa päivästä Liemessä-blogin reality tyyliin mutta sisältö sellasenaan olisi vähän tylsä.

Menin töihin, olin töissä, tulin töistä. 

Onneksi kotimatkalla töistä bussipysäkille on sienimetsä joska voi joka päivä hakea tuoreet sienet. Sienipitsaa ja maa-artisokka pitsaa, kummassakin pohjalla juustoa, sitte täytteet ja päällä ihan liian kallista vuohenmaidosta tehtyä Etorki-juustoa ja liraus oliiviöljyä. Paistoin sienet ja ohuet maa-artisokan palat erikseen ensin pannulla voissa. Elvistelevänä pisteenä pitsan päällä vielä pihatähtimösalaatti.

 juustoja ja sieniä


tuliaiset metsästä


maa-atisokkaa


perjantai 19. lokakuuta 2012

hippipuput brunssilla

tästä se lähtee


Brunssi on parasta. Briossi on parasta, Sienet on parasta, Skumppa on sika jees eikä tossa hippipupussakaan ole valituksen varaa. Kukaan ei vie mua brunssille. Brunssi on ainoa ruokailun muoto joka on noloa yksin ja vielä säälittävämpää pehmokilpikonan kanssa. Paitsi ruotsinlaivalla mutta sitä ei lasketa. Ja maamyyrät on hassuja. Skattanniemen kärki on paras pussailupaikka Helsingissä, brussin jälkeen, tai ennen. Brunssi on parasta.

Brunssille voissa paistettua kurpitsabirossia rusko-orakas kastikkeella, päällä pihatähtimösalaatti. Häpsäksi raati suosittelee Cono Surrin Bruttia (se on vielä hauska sanoakin, brut bruut brut). Sienenä voi ihan hyvin käyttää vaikka kantterelleja ja pihatähtimön paikalla jotain pikku salaattia, briossi sen sijaan on tehtävä itse, vuokamallia ei saa mistään.

 katso kuinka kaunis hän on ja ajattele häntä voissa paiston jälkeen, kyllä



kurpitsabriossi
yksi
60 g päähdettua kurpitsaa, pelkkää lihaa
50 g vehnäjauhoja
25 g Katrin tekemää hunajaa, muu ei kelpaa
15 g hiivaa

Sekota aineet tasaiseksi massaksi ja anna muhia tunnin.

kaksi
210 g vehnäjauhoja
130 g maitoa
yksi keltuainen, valkkari voiteluun
10 g ruisjauhoja 
6 g suolaa

Lisää kaikki aineet paitsi suola aiempaan esitaikinaan ja aivaa koneella noin kymmenen minuuttia, vaivaa suola mukaan.

kolme
60 g pehmeää voita paloina

Anna taikinan levätä pari minuuutia ja vaivaa voi mukaan. Anna taikinna levätä tunti öljytyssa astiassa. Muotoile taikinasta pötkö ja anna sen nousta noin tunti vuuassa. Voitele leipä nousun alussa ja lopussa munalla. Paista noin 200 asteisessa uunisssa valmiiksi, lopussa viitisen minuuttia ilman vuokaa.

pistaasin vinotorni, vaikka kaiken osaisin niin leivän leikkaus ei onnistu.. eikä yhdyssanat


näin Kannelmäen metsä vastaa sienellä kun sinne menee


Sieniä leivällä
pari viipaletta briossia
sopivasti sieniä, nyt rusko-orakkaita
voita
sinappia
suolaa, pippuria
tuotetta kirveliä
salaatiksi päälle pihatähtimöä ja tuoretta kirveliä
kaksi pannua

Brunssi kasataan näin. Tee käntty aikasempana päivänä, leipä on aina parempaa kun sen antaa levähtää ja brunssi on romantiikkaa, siinä ei kannata tuhlata aikaa leivän vääntöön. Paloittele sienet sopiviksi ja kuumenna voi pannussa kuumaksi, paista sienet. Toisessa pannussa kuumenna lisää voita oikein kuumaksi ja paahtele leivän palat. Lisää sieniin juuri sen verran kermaa että sitä on joka paikassa mutta ei läträystä, lisää myös pieni töräys sinappia. Anna muhia minuuttia, mausta ja kääntele sekaan hyvin paljon kirveliä. Valmis. Lastaa leivän pala nätille lautaselle, päälle sieniä ja sen päälle salaatti. Avaa skumppa.


sunnuntai 14. lokakuuta 2012

tämä on treffi-ilmotus

ompa hän nätti


Ostin kahden kilon kurpitsan joka ei olisi sinänsä kovinkaan iso mutta kun asuu yksin eikä mulla ole yhtään kavereita joille syöttäisin ton niin saan syödä varmaan kuukauden tota. Ensimmäisenä tein leivän jossa on paahdettua kurpitsaa ja sinihomejuustoa, paljon. Keksin nerokkaan idean pakastaa kurpitsan palaset ettei ne hajoa kun niitä sekottaa taikinaan, idea toimikin niin kauan kun ne oli jäässä mutta sulaessaan niistä tuli vielä lötkömpiä. Pakastushomma on kyllä todella hyvä juustojen kanssa. Seuraavaksi tulee tehtyä varmaan piirakka, lisää leipää ja kakkuakin ajattelin tehä ja tietty ihan vaan ruokaa.

Tuli muuten hienoin leipä pitkään aikaan!

valumat on hienot


 nätit kurpitsat


Paahda ensin kurpitsaa. Leikkaa kurpitsasta noin sentin kuutiota.

leipä sinihomejuustolla ja kurpitsalla
100 g vettä
90 g vehnäjauhoja
1 g hiivaa

Sekoita esitaikina yhteen ja anna kuplia ainakin pari tuntia huoneen lämmössä tai mielummin yön yli jääkaapissa.

160 g vehnäjauhoja
75 g vettä
5 g suolaa
4 g hiivaa

sinihomejuustoa laitoin noin 60 grammaa ja kurpitsaa 80 grammaa mutta määrillä ei sinänsä ole kovin paljoa väliä koska aineita ei sekoteta taikinaan vaan ne on kokonaisina ylläreinä. Täytteitä kannatta laittaa niin paljon että tuntuu että niitä olisi liikaa mutta muistaa että taikinan käsittely on sen vaikeampaa mitä enemmän muruja siinä on.

 täytteet


 pallona nousemassa


Lisää kaikki aineet paitsi täytteet esitaikinaan ja vaivaa kunnolla kymmenisen minuuttia. Anna taikinan levähtää pari minuttia ja ja levitä se pöydälle. Laita kolmasosa täytteistä taikinalle ja taittele taikinaan, ja sitte loput täytteet samalla lailla. Anna taikinan levähtää öljytyssä astiassa pari tuntia. Tee taikinasta pallo ja nosta se korissa pohja alaspäin tai jauhotetulla pöydällä jos koria ei ole. Nosta noin 45 minuttia ja paista alapuoli ylöspäin niin että leipä repeää päältä.

 lopulta aina tuntuu että täytteitä on liian vähän


 iltapala


pumpkin belly ja mahtava sleng teng rytmi


keskiviikko 10. lokakuuta 2012

sikasokeroidut peltolan avocado madeleinet nimipäiväillallisilleni

madeleineja ja karamallia


Ei näiden pitänyt aluksi olla näin kummallisia, homma vaan lähti samallalailla käsistä kun kun hyvä idea lauantain lähteä Heinähatusta yhelle Moloon ja siitä Tazzin kautta Städäriin. Sitte ei auta kun vaan toivoa ettei maanantaina ole aamuvuoroa. Alunperin ajatelin koittaa laittaa avocadoa madeleine-massaan antamaan hauskaa väriä. Pelkällä avocadolla nämä toimiikin hyvin, kakkuset maustuu melkeen vaniljajätskiltä!

Yritin pyörittellä madeleinet pekonisokerissa mutta se meni vähän klimppiseksi eikä oikeen tarttunut niin keitin siitä perinteisen pekonrakuunakaramellikastikkeen.


avocadomadeleinet
100 g voita
100 g vehnäjauhoa
100 g sokeria
1 muna
2 g hunajaa
1 g leivinjauhetta
puolikas avocado noin 50 g
(sinihomejuustoa)

Ruskista voi pannulla. Anna voin jäähtyä. Sekoita muna, muussattu avocado, hunaja ja sokeri tasaiseksi massaksi. Sekoita jauho ja leivinjauhe yhteen ja siivilöi sekotus parissa osassa munamassaan ja kääntele nuolijalla sekaan. Sekota viilennyt voi parissa osassa massaan. Lappaa massa (massa)pussiin ja pussi pariksi tunniksi jääkaappiin. Paista 200 asteisessa uunissa valmiiksi, lämpöä saattaa vähän joutua muuttelemaan uunin mukaan. Pyörittele valmiit kakkuset normaalia hienommassa sokerissa.

kyllä on huonoja kuvia tänään


hyvää nimipäivää minulle rakkain! pus


tiistai 9. lokakuuta 2012

silakkamarkkinoiden ostos meni tähän

nyt pidetään juhlat!


piimävoitaikina joka oli aluksi ihan erilainen rahkavoitakina mutta muuttui tämmöiseksi koska ei ollut rahkaa ja alkuperäisillä määrillä taikinasta tuli ihan liejua
180 g jauhoja
150 g voita
80 g piimää
munan valkuainen voiteluun

Alkuperäisessä ohjeessa kaikkia aineita oli saman verran (1000) mutta jo pelkkä voi ja jauho seos oli todella löysää eikä murua nii mähän muutin kaiken. Mutta ohjeeseen; sekoita jauhot ja voi yhteen tasaisesti ja lisää piimä. Kaulaa taikina 2x3 ja pistä jääkaappiin lepäämään ainakin kahdeksi tunniksi. 2x3 kaulaus meinaa että kaulitse taikina pitkulaiseksi levyksi, taittele kolminkertaiseksi ja tee sama uudestaan, tai sitte se on 3x2 mutta silti. Anna levätä kaksi tuntia kylmässä.

 uuniin matkalla, takana ylimääräpalat



Kalatäyte
Lohipalvia, ohraa, pikkusen sinihomejuustoa ja mausteita. Voitelumunan keltuinen on myös täytteessä.

Kaulitse levännyt taikina pitkulaiseksi levyksi, lastaa päälle täytte ja rullaa pötköksi. Leikkasin rullan neljäksi palaksi, voitelin valkuaisella. Laita voidellut pasteijat jääkaappiin siksi aikaa että uuni lämpeää. Ennen uuniin laittoa viiltele pasteijoiden pintaan ruudukko. Paista kuumassa uunissa valmiiksi.





ruudut



sitte hajosi suti


 
sen jälkeen tehtiin teknoa


sunnuntai 7. lokakuuta 2012

hulluu äpäräätiöö ja spedeilyn aakkoset

 piirakka ei ole söpö ja pieni vaan kädet valtavat lapiot


..tai vähän eväitä ja silakkamarkkinat. Mukana oli myös eväät, kaksi pienen pientä tomaattiquichea ja mozzarellaboston josta joku dorga oli jättänyt suolan. Tuomiokirkon portaat on muuten kohtuu hyvä piknikpaikka. Koska tämä ei ole enää ruokablogi vaan sisustusblogi kun niillä on enemmän lukijoita en kirjota tähän ohjetta. Piirakassa on kuitenkin pieni mutta nerokas juttu, puolet munamaidon maidosta on onkin piimää. Täytteestä tulee paljon täyteläisempi ja maukkaampi jos käyttäisi vaikka rasvatonta maitoa. Pohjaohjeen voi ottaa vaikka tästä sienipiiraasta. Sämpylä on tehty kolmesta palasta taikinaa jotka kaulasin neliöiksi, päälle keskelle täytteet ja levy rullaksi. Rulla leikataan poikki ja asetetaan paistoastiaan leikkaispinta ylöspäin.

levy


leipä, typerä uuni ei vieläkään tottele ja leipä on harmaa


 
 söin/yritin syödä silakkamarkkinoilla silakkamunkin, karmivan kamalan huono

tämä on se sisustusosa, Fungimaan sienityyny


tiistai 2. lokakuuta 2012

vuoria, piirakka, pillejä ja viikinkejä

 ensin jälkkäri, sitte työt


Helsingin varmaan vanhin ihan oikea rakennelma on Vartiokylän linnavuori. Rakennelma, linna ja vuori on kaikki vähän liiottelua koska paikkahan on kallio Vartiokylänlahden päässä jolle on rakennettu valleja kivistä joskus nakkisotien aikaan. Täällä vuorella sitte Vartiokylän perusjuntti tähyili merelle ja hetti kiviä ja kepukoita pahisten niskaan. Jossain vaiheessa paljon myöhemmin venälaiset tekivät omia juoksuhautojaan ja hienon luolan vuorelle. Sitte vuorelle menin mikä, kaaduin perseelteni märällä kalliolla ja söin piirakkaa, oli oikeen kivaa.

 värikkäät leivät, vielä kansi päälle


Retkieväänä oli aika perustyyliin leipiä joissa oli välissä peksua ja salaattia, toisissa coleslaw tyylinen juttu lehtikaalista, ruusukaalista ja wakame-levästä(jota ostin nyt ekaa kertaa kun kuljin Soppa-Hannan perässä Vii Voanissa ja otin hyllyiltä kaiken saman kun se) ja toisissa etikassa liotettua punasipulia. Tällä kertaa retkellä oli myös jälkkärinä piirakka jonka söin kyllä ekana koska olen aikuinen ja saan tehä niin. Piirakassa oli täytteenä marja-aroniasta keitetty hilloke ja hunajalla ja mesiangervolla maustettua jugurttia. Tein hillon keittämällä aronian marjoja pienessä tipassa vettä ja sopivassa määrässä sokeria parikymmentä minuuttia kunnes neste muuttuu paksuksi siirapiksi. Piirakkaan laitoin pohjalle vähän jugurttia ja hilloa päälle ja paistoin kunnes pohja oli paistunut kunnolla.

linnaa


 
linnavuoressa on huisin jännä luola!


linna puskee hyvin kallioimarretta


 välillä vähän evästä


 hyvät grillireikä, vuoren uutta sisustusta


sitte löysin pillin


ja marjoja 


 ja lisää huiseja luolia