maanantai 13. marraskuuta 2017

brunssiharha

joo ei se ole enää muotia, ei kiinnosta


Hyvää isänpäivää minulle rakkain. Brunssi näyttää aina paperilla hyvältä idealta, ihania ruokia voi nauttia pitkään ja istua pöydässä ja viettää päivää. Paskat, ensin paastotaan puoleen päivään ja hirveessä nälässä brunssilla lastataan lautaselle Baabelin torni kinkuista ja minimakkaroista. Viisi minuuttia ja lautanen on tyhjä, hyvä jos pääsee pääruokiin asti, jälkkäreistä natustaa vähän juustokakunreunaa. Loppupäivä menee brunssisumussa, vaikea seistä, istua tai liikkua. Isänpäivä brunssilla kävi juuri näin ja heti perään vielä lakufestarit Wanhassasatamassa niin illaksi suunitellut nyhtöpossuhamparit jäi tekemättä ja nyhtis jääkaappiin.
Nyt sitte vietän seuraavana päivänä vapaata vauvan kanssa,  hyvää aikaa tehdä nyhtikselle sämpylä.

Toinen vaihtoehto brussikäyttäytymiseen on olla niin hirveässä krapulassa että sen yhden Oivan rosmariiniraakamakkaran syönti tuntuu sankariteolta.


blogin nimen voisi vaihtaa vaikka "leivo kersojen kaa"


kauraburgersämpylä
240 g vehnäjauhoja
130 g vettä tai maitoa
keltuainen
45 g voita
20 g sokeria
12 g hiivaa

päälle se valkuainen ja seesaminsiemeniä

Mittaa neste ja kaurat yhteen ja anna vähän aikaa turvota, punnaa loput päälle ja vaivaa taikinaksi. Jaa taikina paloihin ja pyörittele sämpylöksi. Anna nousta 45-60 minuuttia. Jostain ihmeen syystä nämä ei kuitenkaan meinannut nousta yhtään ja piti turvautua MacGyver-henkiseen temppuun, pelti sämpylöineen uuniin ja pellin alle pikkukattilallinen kiehautettua höyryävää vettä. Kuuluu vaan blop ja ne on noussut. Voitele sämpylät, ripottele päälle siemeniä ja paista 200 asteissa uunissa.


aamulla sain kahvia ja nakkipiiloja  



lopulta nousi ja nättiä tuli 


 

tiistai 7. marraskuuta 2017

1.7 97 markkaa 1957

käntystä kehiteltiin kalaburger kesäkurpitsacoleslawlla


Klassikoilla on vähän ongelma että jos ne on liian lähellä niitä ei välttämättä edes huomaa. Kaikki pöndet, jyväjemmarit ja toukohousut varmaan käy Helsingin matkallaan Stadikan tornissa ja Tornin tornissä. Kerran ole kummassakin käynyt, kumpikin on liian lähellä eikä niiden olemassa oloa edes muista. Ja liian korkeita, tehkää miellyttäviä matalia torneja. Sama homma Koffin Portterin kanssa, se on joka Alkossa alahyllyssä, tiedän että olen sitä maistanut mutta ei siitä silti ole jotenkin mitään kuvaa. Nyt on Portterin 60vee syndet, tänä vuonna, ei ne tekijätkään tuntunut tietävän sen tarkkempaa aikaa. Skattalla oli pienimuotoinen synttäritapahtuma ja ensimmäistä kertaa kirjotin muistiinpanoja: "1.7 97 markkaa 1957".
Ensimmäistä kertaa leivoin leivän myös näin vahvalla oluella. Olut selvästikin teki taikinalle jotain erityistä, taikina oli normaalia löysempi ja kunnon vaivauksen jälkeen vahamainen. Taikina myös nousi todella hitaasti ja paistetun leivän sisus oli hyvin tasaista pientä kuplaa. Leivonta kemiaa. Mielenkiintoista.


portteriruoka 
270 g vehnäjauhoja
150 g koffin portteria tahi vastaavaa
30 g voita
25 g siirappia
13 g hiivaa
5 g suolaa

Punnaa kaikki aineet yhteen ja vaivaa hyväksi taikinaksi. Anna taikinan levätä 15 minuuttia. Tee taikinasta pötkö ja nosta vuuasta, jostain syystä se kesti todellä pitkään, normaalisti tämmöseen leipään noin 45 mintuuttia. Paista 200 asteisessa uunissa valmiiksi.


 hiphei! syndekalut esiin



tähän päälle tein tämmösen helsingin kartan, niille turisteille



hymyä huuleen, yksi kuva vielä