Khrushchev

tossa on vene jossa on prisessoja ja sitte noita haita.. jotka syö ne ihan just

Löysin Mushitza-blogista Khrushchev-taikinan ohjeen, Mushitza on hyvä esimerkki leivontablogista jossa on yritystä, kaikenlaisia kivoja juttuja eikä pelkästään marssipaanikakkua ja brownieta. Blogin mukaan taikinaa käytetään venäjällä kaikkeen, piiraisiin, uppopaistettuihin juttuihin ja ties mihin. Internetistä kaivelu kyllä toisaalta sanoi että taikina oli vehnän säännöstelyn tulosta Neuvostojen liitossa nakkisotien aikaan ja se ei oikein sovi yhteen vehnätaikinan kanssa jossa on paljon voita. Muutenkin internet sanoi että taikinasta tehdään limppuja ja lättysiä ja tämä oli enemmänkin piirakkakuoritaikina. Monet leivonnaisten nimet menee kyllä komeasti sekaisin vaihtaessaan maailmaa ja tämä on oikeen kiva taikina tämmösenä, mikä sitten onkaan. Nimi khrushchev tulee tietenkin herra Nikitalta jonka mielipullaa tämä oli.

olisipa piirakkaa

Taikina on oikestaan ankean sämpylän ja pikavoitaikinan sekoitus. Jääkaappilepohommalla ja isolla määrällä voita tehty vaalea sämpylätaikina jota ei ollenkaan nostateta. Jostain ihmeen syystä tossa ohjeessa sekoitettiin suola ja hiiva niin että suola alkoi tappamaan hiivaa mutta sitä en tehnyt, en nää mitään syytä tappaa tahallaan hiiva ja sitte laittaa sitä sen takia paljon. Taikinaa voi täyttää makealla tai suolasella mutta omista jutuista sarvi jossa oli juustoa ja pekonia vei voiton maapähkinävoirullista.

vaikka usein skrabaan raapalla pöytää se sopii myös hyvin massojen levitykseen

khrushchev
250 g vehnäjauhoja
125 g kylmää maitoa
75 g vähän pehmennyttä mutta kylmää voita
20 g hiivaa
15 g sokeria
5 g suolaa

Sekoita aineista tasainen massa, se voi olla vähän hankalaa koska taikina on aika kova. Laita taikina muovin alle jääkaappiin yön ajaksi. Seuraavana päivänä kauli taikina littanaksi, askartele vaikka sarvia tai mitä tekee mieli. Kaikki täyttee käy. Munaa ja paista 180 asteisessa uunissa mieluiten valmiiksi.

etanaballadi menee näin: laalaalaa laaaaa


ne näyttää enemmän taskuravuilta kun sarvilta

savuruisleipä

voita ja leipää

Riihiruisjauhoja on kai parikin kommentoijaa mulla fiilistellyt ja koska en ollut sellasta koskaan testannut niin menin ostamaan, tämä siis tapahtui jo joskus syksyllä. Riihijauhossa on mulle kuitenkin sama ongelma kun muissakin savuhommissa, savustetussa paprikajauheessa, savutabascossa sun muissa, se savu on niin vahva ja kaiken ylittävä että kaikki maistuu vain siltä. Voi niitä tietty käyttää ja käytänkin mutta ihan pieniä määriä yleensä, nano-mittarilla, piu piu piu(tuo on siis ääni joka tulee hyvin pienistä ja tarkkuutta vaativista jutuista).

Riihijauhosta tulee leipään hassu maku, ihankun leivänpäällä olisi aina meetvurstia, todellinen rasvaton meetvursti. Nerokasta.

lähäri

rukiinen peruskäntty johon jostain syystä pistin vähän siirappia
180 g hiivaleipäjauhoja
160 g vettä
30 g riihiruisjauhoja
20 g ruisrouhetta
5 g siirappia
5 g suolaa
5 g hiivaa


Vaivaa kaikkista aineita taikina, 3 minuuttia hitaallla ja 6 nopeammalla. Anna taikinan levätä öljytyssä astiassa 3 tuntia jonka aikana tee taittelu 3 kertaa. Nosta muotoiltua leipää tunti ja paista.

mhin se voi meni?

Typerä vehnäjuuri ei vieläkään jaksa nostaa leipää omillaan, nyt se on kasvanut jo monta viikkoa. Ei ihan tyyliin "7. päivä, nyt juuri on valmis" niiku monissa ohjeissa on.

karpalopekaani

marsuu!!

Tällä leivällä piti olla hieno ja kirkas tulevaisuus, mahtava superkäntty joka olisi (no ainakin) kuvissa niin kaunis kun voi olla. Eikä tästä yhtään pahaa tullut mutta tuo kuva ja ulkonäkö puoli vähän jäi jälkeen, typerä kaasu-uuni lämpeää niin hitaasti että leipä vähän otti ja ylinousi. Aiemmalle yritykselle samasta leivästä kävi vielä kehnommin, unohdin esitaikinan autolyysaamaan pöydälle kahdeksi päiväksi ja lopputulos oli kitkerä ja myrkyn omainen. Yritin siitä vielä silti tehdä leivän mutta jätin pähkinät ja marjat pois. Sen unohdin nousemaan pöydälle päiväksi. Lopullisesta leivästä tuli pienen nousu onnettomuudenkin takia oikein maukas herkkuleipä; makea, sitkeä ja pähkinäinen.

ensimmäinen, unohtunut yritys

karpalopekaanileipä
220 g hiivaleipäjauhoja
170 g vettä
40 g kuivattuja karpaloita
40 g vähän pienittyjä pekaanipähkinöitä
20 g hienoja ruisjauhoja
6 g suolaa
5 g hiivaa


Sekoita koneella kaikki aineet yhteen hitaalla parin minuutin ajan ja nopeammalla kuutisen minuuttia. Lisää pähkinät ja marjat ja sekoita koneella sekaisin tai taittele taikinan sekaan käsin. Muruja on sen verran paljon että niiden sekaan saaminen voi olla hankalaa. Anna levätä öljytyssä purkissa 2 tuntia, nosta tunti ja paista.

niitä tosiaan on paljon

Loput karpalot vois lykätä vaikka ruisleipään..

superfood

Cur moriatum homo cui salvia croscit in horto?

Ja oikeaa superfoodia josta on oikeasti hyötyä eikä pelkästään turhaan hömppään. Ei vitamiineja, antioksidantteja, kaikkea elämää pidentävää jaa lompakkoa laihduttavaa eikä mitäään muutakaan turhaa hömpöttelyä. Näillä sämpylöillä voi sen sijaan suojautua yrttien ansiosta vaikka miltä huonoilta jutuilta; rakuuna suojelee lohikäärmeiltä(sitä ei koskaan tiedä), salvia suojelee ihan kaikilta mahdollisilta taudeilta ja lucia pullan muoto suojelee saatanalta. Timjami on muuten vaan hyvää.

asiat listana joihin sämpylä toimii. Huom! ei karkoita vamppyyreja!

Yrttisämpylät 4kpl
220 g hiivaleipäjauhoja
150 g vettä
5 g hiivaa
5 g suolaa
timjamia, salviaa ja rakuunaa yhteensä grammna pintaan eli vähän


Vaivaa taikina koneella noin 10 minuuttia, anna istahtaa 10 min, tämä on tällanen leipomo-ohje ilman "ensimmäistä nousua". Jaa taikina neljään osaan ja pyöritä palloiksi, anna pallojen levähtää pari minuuttia koska stressaantunutta taikinaa on hankala pötköttää. Pötkötä pallot pitkulaisiksi ja askartele hienoiksi. Nosta puolitoista tuntia. Paista 230 asteisessa uunissa.

ne pallot

auringonkukanlehti

aika möhkö

Auringonkukan siemen vartaasta tulikin lehti, se on paljon myyvempi nimi muutenkin. Tässä leivässä on käytetty juurta jota kasvattelen mutta se on lähinnä mausteena. Vaikka juuri ei vielä jaksaisikaan ihan omillaan nostaa leipää niin silti sitä voi käyttää tähän, vaikka ruokinnasta ylijäänyttä.

Inka vandaali

Auringonkukansiemenet on niin (sika)hyviä että inkat Perussakin piirteli niitä temppelien seiniin. Sitte ne keksi jalkapallon ja suklaan muttei pyörää. Sitte tuli Columbus ja homma kusi. Näin mulle ainakin opetetiin ala-asteella.


auringonkukanlehti
200 g hiivaleipäjauhoja
155 g vettä
80 g sitä juurta
50 g paahdettuja auringonkukan siemeniä
20 g ruisjauhoa
15 g öljyä
6 g suolaa
4 g hiivaa

Vaivaa kaikista aineita taikina, 3 minuuttia hitaalla ja 7 nopeammalla. Anna levätä tunti ja muotoile ja nosta tunti. Paista.

Muotoilu; 1) riivaa palloksi ja anna levätä kymmenisen minuuttia 2) littaa ja rullaa sikariksi 3) pötkötä

Mikä on paras siemen tahi saman tyyppinen lisäke leipään? Auringonkukka on kiva, varsinkin näin paahdettuna, kurpitsansiemen myös, saksanpähkinä on ihan tappaja mutta vähän hankala saada kiltisti pysymään taikinassa(tappaja kun oli), pellavansiemenet. Ainoat jotka ei oikein toimi on unikko, maapähkinä ja manteli. Manteli on hyvä aivan kaikessa muussa mutta jotekin leipään se ei toimi, unikossa sama vaikka päällä onkin hyvä. Maapähkinä nyt vaan on kamala leivässä.

No?

juurikin niin

perheen lisäystä

Vihdoin juurenteko ohjetta, Ranskan malliseen kovempaan juureen. Kovempaan juureen ei tule niin paljoa vihaisia happoja eikä juuresta tule niin hapan kun löysemmästä mutta toimii muuten ihan samoin. Monet ohjeet on netissä amerikkalaisia ja niissä käytetään löysempää 50vettä/50jauhoa juurta mutta tästä saa semmosenkin aikaan pienellä matematiikalla. Juuren ohjeet on usein typeriä koska niissä vaan laitetaan ekana päivän jotain ja seuraavana jotain lisää ja tädää kolmantena juuri on valmis. Hesarissa olleessa Hedhin ohjeessa homma tehdään näin. Juuri ei oikeasti toimi ihan noin, vaan sen kanssa pitää hengeilla ja katella toimiiko se. Juurella voi tietty koittaa leipoa sillon ohjeen kolmantena päivänä mutta melkeen voin luvata ettei se toimi. Tässä jutusa oleva leipä on tollainen koeleipä ja jo ihan syötävä mutta juuri ei ole vielä ihan voimissaan, kasvattelua on nyt mennyt vähän päälle viikko.

noussut juuri noin viikon päästä

Ranskan mallin hapanjuuri levain
eka päivä
50 g vettä
50 g ruisjauhoja

Vaikka tämä onkin vehnäjuuri niin alotus lähtee ruisjauholla koska siinä on enemmän niitä hiivoja ja pöpösiä(jos joku tekee leipurikouluun juurista jotain työtä niin tuota ei kannata lainata suoraan.. pöpösiä?) jotka laittaa homman käyntiin. Sekoita aineet yhteen muoviseen kannelliseen astiaan. Anna mömmön käydä pöydällä kaksi päivää. Lopputulos on harmaa, kamala ja aikalailla haiseva.

aivan alussa

toka päivä
kaikki mömmö
50 g vehnäjauhoja

Sekoita kaikki taas yhteen ja anna istua pöydällä yksi tai kaksi päivää. Kun taikinassa on paljon pikku kuplia ja se on hyvin tahmaista. Tässä vaiheessa juuri voi jo haiusta aika happamalta mutta välttämättä ei.


kolmas päivä ja siitä eteenpäin
90 g vehnäjauhoja
60 g juurta
45 g vettä

Vaivaa kaikki aineet kovaksi taikinaksi. Anna juuren hapantua 1-2 päivää kunnes juuri on tahmainen ja vähän noussut. Tee koko homma uudestaan ja uudesta niin kauan että juuri jaksaa kolminkertaistua kahdeksassa tunnissa, ruoki aina kun juuri on noussut ja alkaa lässähtämään eli noin päivän välein tai aamulla ja illalla. Juuri alkaa joka kerta olemaan löysempää happamampaa ja aika pelottavan näköistä mutta valmis tuoksuu silti jugurttiselta ja "puhtaalta" . Joka päiväiseen voi mennä pari päivää tai kuukausi. Juurta voi ruokkia vaikka ikuisesti joka päivä jos tekee usein leipää tai sen voi laittaa jääkaappiin missä se säilyy periaatteessa loppuun asti mutta sillon se pitää herätellä ennen käyttöä(usein en ole jaksanut ja se on toiminut silti).


kun juuri on valmista
45 g / 100 % vehnäjauhoja
25 g / 60 % vettä
10 g / 10 % juurta

Kaikki yhteen ja parin tunnin hapattelu, sen jölkeen juuren voi laittaa jääkaappiin tai käyttää leipään seuraavana päivänä. Juurta kannattaa tietty olla enemmän kun leivän ohjeeseen menee ettei tarvitse uuttaa kasvatella siksi nuo prosentit.

nousemassa uudella ihastuttavalla pannulla

all your käntty are belong to us!

me olemme robotit (tyn tyty dyn)

Mulla on tuola uusi vehnäjuuri tuloillaan ja tämä oli vähän sen testi. Aimpi juuri eli kohtuu hyvän elämän mutta teki kai itsarin, siinä oli joku todella kummallinen haisu, se oli jo yli vuoden ikäinen. Koitin tehdä keskeneräisellä juurella vehnäleipääkin mutta siitä tuli perus huonojuuri tiiliskivi vaikkakin jo lähes syötävä. Parin päivän päästä varmaan saa jo juurella oikeaa leipää aikaan. Kirjotan ohjeen ja hoito-oppaankin tänne kun se on valmis niin kaikki voi kasvattaa oman lemmikin, leipurin tamagotchin.

Leipään olisin laittanut aurongonkukan siemeniä mutta ne oli pari surullista lukuunottamatta loppunut niin sekaan pistin ne, kurpitsansiemeniä ja vähän pellavaa.

paljon voita, kiitos

siemenruisleipä
80 g ruisjauhoa
80 g ruisjuurta, tai vehnä. 100/100 vettä ja jauhoja.
80 g vettä
-
120 g vettä
100 g ruisjauhoja
80 g hiivaleipäjauhoja
40 g siemeniä.. kaikkia mitä sattuu olemaan
5 g suolaa
(2 g hivaa)
(robotteja)

Sekoita ensimmäisen osan 80 g asiat yhteen ja anna niiden käydä yön yli huoneen lämmössä. Liota siemeniä seuraavana päivänä ohjeen vedessä tunti, lisää loput aineet ja aikaisemman päivän mömmö. Vaivaa viitisen minuuttia kunnes kaikki on hyvin. Anna levätä tunti, riivaa palloksi ja nosta pari tuntia tai kunnes pinta selvästi alkaa repeilemään. Paista. Muotoillun taikinapallon voi myös painaa siemeniin ennen nostoa niin tulee extra nättiä.

sitte tein sitruunafocaccian, pahaa oli

monimutkainen patonki

patongin aatelia

Tässä on varmaan monimutkaisin patonkiohje johon olen törmännyt, ohjeeseen on kerätty lähes kaikki temput mitä nyt perusleivälle voi tehdä. Taikina onkin mahtavan tuntuinen ja eloisa eikä ohje oikeasti ole mitenkään hankala. Aikaa tähän mene paljon enemmän kun moniin muihin leipiin koska tälle pitää sillon tälloin tehdä jotain eikä taikina vain muhi omissa oloissaan jääkaapissa. Paistohommat vaan meni vähän pilalle tällä kertaa kun uuniin laitettu vesi ei parantanutkaan leipää vaan teki siitä harmaan eikä pintaan tullut oikein enää väriä vaikka kuinka paistoin. Kirjassa mistä ohje on otettu toisaalta sanotaan että kotona veden suihkuttelu on ihan hömppää eikä siitä ole muuta kun haittaa koska uunin availu vaan viilentää uunia mutta vettä on silti liian vähän. Jos veden saisi kunnolla uuniin(pitäisi olla kai kovempi paine) niin se pitäisi leivän pinnan pehmeänä että leipä repeäisi kunnolla ja pinnan tärkkelys geeliytyisi ja tulisi kaunis kiiltävä pinta. En nykyään ole useinkaan enää vettä uuniin laittanut koska se ei näytä tekevän mitään ja sillon kun tekee niin lähinnä pilaa pinnan.

rullatut patongit on vähän miten sattuu

Taikinaan käytetään kahta eri esitaikinaa, autolyysiä, pitkä aika ja littausta.. siis sitä mitä monet tekee kotona eli löttää kuplat pois mutta oikealla tavalla eli oikeastaan stretch&fold.


Californialaisen The Acme Bread Companyn
patonki 4kpl
1. esitaikina, pate fermente
115 g vehnäjauhoja
75 g vettä
3 g suolaa
2 g hiivaa

Vaivaa aineista jokunlainen taikina ja anna sen nousta huonaanlämmössä 3 tuntia, laita muovilla suojattuna jääkaappiin.


1. esitaikina, poolish
150 g vehnäjauhoja
135 g vettä
1 g hiivaa

Sekoita aineet yhteen ja anna taikinan käydä yön yli.


taikina
340 g vehnäjauhoja
180 g vettä
9 g suolaa
2 g hiivaa

tynnyrit

Näin listana asiat mitä taikinalle tehdään näyttää pitkältä ja suuri töiseltä mutta toisaalta aikalailla samat asiat tehdään aina joka leivälle.
1) Sekoita aiemman päivän löysäesitaikina, jauhot, vsi ja hiiva yhteen.
2) Anna istua 15-20 minuuttia.
3) Paloittele kovempi esitaikina ja lisää se ja suola aikaisempaan. Vaivaa noin 10 minuuttia.
4) Anna levätä kolme tuntia, 20, 40 ja 60 minuutin kohdilla ota taikina kulhosta ja "käännä se itsensä päälle", se parantaa sitkoa ja lisää kulpia.
5) Jaa levännyt taikina 4 osaan ja rullaa paloista tynnyrimäisiä pötköjä, anna niiden levätä pöydällä puoli tuntia kunnes ne ovat kuin tyynyjä tai vaahtokarkkeja.
6) Rullaan tynnyreistä itse patongit. Muista blogata patonkien muotoilusta t. Aleksi
7) Anna nousta jauhotetulla liinalla muovin alla väärin päin tunnista puoleentoista. Tämä noustokohta oli paljon monimutkaisempi mutta suoristin vähän.
8) Paista 230 asteisessa uunissa.
9) taDaa! ja muista leipien jäähtyä ennen leikkaamista.

tästä näkyy miten vesihöyry on harmaannuttanut pinnan

vuoden ensimmäinen leipä, pane francese

siinä se taas on

Tämän ihan saman herkkuleivän olen joskus ennekin pistänyt blogiin mutta nyt se tulee taas. Leipä on hyvin samaa kun ciabatta mutta tehty italialaistyyliseen esitaikinaan bigaan joka on kova, yleensä ciabatta on löysällä esitaikinalla tai vaivattu valmiiksi jääkaappiin.
Ja vaikka tämän ohje on todella helppo niin musta tämä ei ole ikinä onnistunut ihan täysin. Aikaisemmilla kerroilla leivät on "tunneloituneet" eli niissä on ollut sisällä yksi iso kupla tai luola. Tämän kertainen taas oli vähän liian kova ja vähän mautomampi. Tätä joutuu myös siirtelemään ja nostelemaan nousseena joka voi lässäyttää taikinan. Bigasta taikinan teko voi olla ehkä vähän hankalaa jos tämmösiä ei ole tehnyt paljoa koska kovaan taikinaan lisä vesi ja jauho ei välttämättä meni niin helposti. saksimalla esitaikinan veden juttu kuitenkin onnistuu ihan hyvin.

Huomenna sitte sitruunafocaccia..

paloiteltu biga

pane francese
esitaikina
140 g vehnäjauhoja
80 g vettä
3 g hiivaa

Vaivaa aineet sekaisin, ei tarvitse olla sitkoa. Anna taikinan nousta pari tuntia ja laita yön yli jääkaappiin. Esitaikinan voi käyttää hetikin mutta maukkaamman saa jääkaapilla.

taikina
kaikki aikasempi esitaikina
210 g vehnäjauhoja
150 g vettä
6 g suolaa

Vaivaa 3 minuuttia hitaalla ja 6-7 nopeammalla. Laita taikina lepäämään öljyttyyn astiaan 90 minuutiksi. Kaada taikina jauhotetulla pöydälle varovasti murjomatta sitä ja leikkaa paloiksi. Jauhota liina kunnolla ja nosta palat sille nousemaan 45 minuutiksi niin että äskeinen ylä puoli on alhalla. Liinalla voi olla myös vaikka auringonkukansiemeniä jotka tarttuvat leipiin. Nosta taas kääntäen pellille ja paista 225 asteisessa uunissa kullan väriseksi.

Tämmöstä leipää ei sitten missään nimessä saa syödä kuumana!
Varsikin löysätaikinaiset leivät paranevat jäähtyessään ja homma menee osittain hukkaan jos heti syö. Sama homma kaupan leivässä, ei kannata koskaan ostaa pakattua lämmintä leipää vaikka ihmiset luulevat että se tekee siitä jotenkin parempaa(ooh! ompa ihanaa ja tuoretta!). Leipä on vain pakattu liian kuumana ja menee pussissa nahkeaksi ja kuori pilalle siihen mennessä kun sen saa kotiin asti.

paloiksi