hasselpähkinäleipä

maapähkinä ei muuten ole pähkinä vaan legyymi

Nyt pikapostaus koska en jaksa ajatella. Aika perus pähkinäleipä koska sain vision kaupassa ostaa pähkinöitä leipää varten. Leipä jopa näyttää pähkinältä, maapähkinältä kylläkin kun noi pallot on noin yhdessä. Leivän kanssa tarjoilin (itselleni) maailman pelottavinta sinihomejuustoa, kolmesta maidosta tehtyä cabrales-juustoa. Myyjäkin varoitti että se maistuu myrkyltä ja oli aika oikeassa, kitalakeen kiinni jäävältä muovailuvahamyrkyltä joka polttaa kurkussa ja hikoiluttaa. Tuo näyttääkin jo vaaralliselta, ei sellanen kiltti valkonen vähällä sinisellä niikun esim. rakas Auramme(joka on muuten parempi leivontaan) vaan syksyisen harmaa. Juustojen zombie!

brainsss! aaar!!

hasselpähkinäleipä
180 g vehnäjeuhoja
160 g vettä
60 g hasselpähkinöitä vähän pienittynä, pekaani tai saksanpähkinä on kanssa tosi jees
50 g ruisjauhoja
6 g suolaa
5 g hiivaa


Vaivaa(2+5) aineet paitsi pähkinät yhteen kaksi minuuttia tai vähän enemmän jos ei se riitä. vaivaa nopeammalla vielä viisi ja lisää pähkinät aika lopussa vasta. Anna taikinan levätä öljytyssä astissa puolitoista tuntia. Jos teet samannäköisen leivän niin jaa taikina kahteen osaa ja riivaa osat palloiksi, aseta pallot nostokoriin nousemaan tai vierekkäin pellille. Nosta tunti ja viillä tosi hienosti niin kaikki tykkää.

bling! blong!

ranskis kahdella munalla

mun ranskis on rustiikkisempi kun sun

Lauantaina oli täällä rapujuhlat. Se oli siis toka kerta kuin söin niitä koskaan(purkista tulleita ei lasketa), eka kerta oli viikko sitte. Samaan aikaan oli myös kadunvaltaus juhlat ja oli vaikea päättää kumman valitsee, pääsin kuitenkin kumpaankin ja paistoin meillä vielä parit ranskiksetkin. Ranskisten teko oli hienosti suunniteltu, illalla tein leivät, laitoin ne jääkaapiin nousemaan ja seuraavana päivän paistoin ne töiden jälkeen, siitä sitte vaan valtaamaan katuja. Ei se silti ihan niin mennyt, leivät oli kyllä noussut mutta vähän lässähtäneet ja pahempana mokana ihan tarttuneet peltiin kiinni. Nyt kun mulla on toi paistokivi niin leiväthän pitää nousseina tietty siirtää sinne ja en ollut ajatellut tätä ollenkaan, ne ei oikeen tykkää kun niitä repii irti leivin paperista. Hyviä tuli ja oikestaan ihan nätitkin mutta ei noita ranskiksiksi osaa tajuta.

rapucocktail ja valaistuneet

Nyt lopulta kun oon tutustunut rapuihin niin en oikeen ymmärrä niiden pointtia, onhan ne ihan hyviä mutta mielummin olisin pitänyt vaikka mansikkajuhlat. Ja paahtoleipää? Sitäkään en ymmärrä miksi ravut on niin ihania mutta muita ötököitä ei sitte syödä millään. Musta pitäis olla myös keväisin koppakuoriasjuhlat ja juhannuksena matojuhlat. Matojen syönti on muutenkin helpompaa kun ei joudu katsomaan niiden surullista naamaa, tai ainakaan tiedä kummassa päässä se on.

Ei muuten kannata pitää rapujuhlia sisällä, täälä haisee kun kalakauppiaat ois pitänyt orgiat.

ootsä mun beibe jos mä oon sun kulta?

ranskanleipä Hedhin ohjetta mukaillen
250 g vettä
200 g vehnäjauhoja
175 g hiivaleipäjauhoja
15 g voita
10 g suolaa
10 g hiivaa5 g hunajaa
keltuainen

Vaivaa kaikkia aineita paitsi suolaa hitaalla 10 minuuttia, lisää suola ja vaivaa vähän nopeammalla toiset kymmenen. Alkuperäinen ohje sanoo noin mutta suolan lisäämisen jälkeen en enää vaivannut noin pitkään koska taikina alkoi vaikuttaa vähän liiankin vaivatulta. Siirrä vaivattu taikina oljyttyyn astiaan lepäämään tunniksi, painele taikina kasaan puolessa välissä. Muotoile leiviksi ja anna nousta noin tunti.

punkkia ja huganisointia

kauraa ja kyselyä

mun leipä ja kanniston leipä

Tuosta viime postauksen vaivausajan mittaamisesta on ollut mullekin oikeata hyötyä, jostain syystä olen näköjään pikku hiljaa lyhentänyt vaivausaikoja. Nyt mitatessa aikaa leivistä tulee paljon parempia, niihin on tullut takaisin sellanen kiva sitkeys jonka häviämistä olenkin ihmetellyt.

Mutta miksi niin usein tulee tehtyä kauraleipää? kauraleipä kun usein on pehmosta aika mautonta höttöä. Pikku määrä hunajaa kyllä parantaa ja sopii kauraan tosi hyvin.


kauraleipä
165 g hiivaleipäjauhoja
160 g vettä
50 g kaurahiutaleita
5 g suolaa
2 g hiivaa
(pari rouhaisua muskottipähkinän reunasta)

Anna kaurojen liota vedessä jokusen aikaa. Lisää loput aineet ja vaivaa viime postauksen 2+4 tapaan, tästä taitaa tulla nyt perustapa. Öljyä astia ja anna taikinan levätä kolmisen tuntia, nosta 45 minuuttia. Oman leivän laitoin koriin nousemaan ja korin jääkaappiin kun lähdin kaupungille, kun palasin annoin leivän vielä nousta huoneen lämmössä vähän aikaa. Paista!

nauttikaamme huhtasienimaksapateen kera toverini!

Ja muute, kertokaa rakkaat lukijani keitä olette, ihan synden kunniaksi. Jokunen ihminen kommentoi usein ja se on mukavaa mutta luulen että niiden jokusen lisäksi täälä käy muitakin.. vai käykö äiti täällä 127 kertaa päivässä? Äiti?

syysmasennus

rakkaani? et kai ole mustasukkainen

Jatkan paistokiven testausta ja löydän uusia salaisuuksia sen käyttöön. pirulaista pitää lämmitää uunissa varmaan tunti! tai ei ihan mutta pidempään kun uuni sanoo jo olevansa valmis. Jos kivi on liian kylmä leipä paistuu hitaasti mutta lopussa kun kivi alkaakin olemaan jo kuuma niin leivän reunat palavat. Pikku palaminen ei kylläkään ole aina huono juttu, iso osa hyvän ruisleivän makua on hyvän paiston maku ja tummenpi leipä on nättiä.
Kerrankin jopa mittasin kuinka kauan vaaivaan taikinaa, yleensähän mun ohjeissa vaivaus hoidetaan helposti: "vaivaa valmiiksi" mutta se ei ehkä sano kaikille niin paljoa. Taikinan vaivaushan hoidetaan kahdessa otteessa, ensin sekoitus ja sitte itse vaivaus. Aluksi sekoitetaan vähän aikaa että kaikki aineet ovat yhdessä ja sitte vaivataan nopeammin vähän kauemmin. Tällä kertaa 2 minuuttia sekoitusta ja 4 minuuttia vaivausta, hienoin leivontatermein sanottuna 2+4. Sama aika varmaan toimii aika moneen tavalliseen vaaleaan leipään, paljon rasvaa sisältävät tuotteet(toinen leivontatermi) tarvitsevat enemmän vaivausta; pullat, briossit, challah sun muut ulkomaan ihmeet.

Hei hyvää syndee muute blogiseni, 2vee!

tänään tämmönen pallo-versio

oliivia, parmanjuustoa ja hippu pippuria
250 g hiivaleipäjauhoja
175 g vettä
25 g pienittyjä oliiveja
10 g parmesaania
5 g suolaa
5 g hiivaa
jokunen rusautus pippuria myllystä


ihan ilkeyttäni pistän tän ohjeen näin matemaattisesti.
Vaivaus: 2+4
Lepo: 1h
Nousu: 45 min.
Paisto: 225 asteessa 30 min tai jotain, sitä en mitannut.

helo! mister breaden!

Iloleipuri-firma oli muuten valinnut mun blogin kuukauden blogiksi. Kivaahan se on kun muistetaan mutta kyllä firmat saisi musta edes pyytää luvan tollasiin, mähän teen niille ilmasta sisältöä tässä. Lähettäkään nyt edes joku humoristinen silikonisuti(uusi kamera!) tai muu turhanpäiväsyys mulle!

"pizzakivi"

vielä kerran pojat!

Tänään sain vihdoin ostettua sen paistokiven joka on pitänyt hommata varmaan jo vuoden ellei kauemminkin. Vähän jännitti mahtuuko kiven rohjo edes uuniin mutta mahtui se hyvinkin. Kaiken lisäksi tämä oli joku paketti ratkaisu, ostin pelkkää kiveä mutta mukana oli myös tollanen pienenpieni leipälapio eli splärä näin kavereiden kesken. Heti testasin eilisellä jääkaapissa olleella grahamtaikinalla mutta se meni aika metsään koska unohdin leivän nousemaan kuumaan keittiöön kun olin niin uppoutunut musahommin. leivästä tuli ylinoussut lättä. Ihan hyvä lättä mutta paha tosta on sanoa antoiko kivi mitään, pitää testata lisää. Hitaammin tuntui paistuvan ja oli kyllä rapea.

30e Mariukselta stemarista lapparin kanssa.

nousun alussa


kavereiden kanssa

yksisäikeinen täytepitko

pitko

Aika hieno nimi näinkin simppelille jutulle, jos on joskus laittanut hiekset letille niin osaa tänkin.. siis jos onnistui tietty. Pelkkänä pitkona tämmönen on vähän ruma mutta täytettynä toimii eri hyvin. Ja kun tekee sata pitkoa putkeen niin se käy bodaamisesta, siksi leipurit on niin pirun kuumia.

se on vähän kun retkieväs

Tässä pitkossa on samat jutut kun aiemmassa perunapitsassa pohjaa myöten jonka loput oli yön yli jääkaapissa mutta kurkun paikalla paprikaa. Keskellä alla ranskankermaa, sen päällä paloina paprikaa, yrttiä ja päälimmäisenä juustoa.

1) pötkötys 2) kasaus 3) leikkaus 4) letitys

1) nostatus 2) lättäys keskeltä 3/4) täyttö

jeah



ruuaksi tomaateissa ja paprikoissa keitettyä paistettua tofua, kukkakaalia, orzoa ja fetaa

onko vai ei?

tämmöselle on tietty ranskaksi joku hieno nimi.. pain de seigle?

Tein pitkästä aikaa ruisleipää mutta aika on ollut tosiaan pitkä ja juuri näytti ja maistui vähän "hassulle". Pidän muutenkin siitä että laitan ruisleipäni aivan täyteen auringonkukansiemeniä ja paistan sen vuuassa, mutta vuoka on hajonnut kun olen pitänyt sitä uunin pohjalla vesi astiassa, kaikki tarttuu siihen kiinni. Päädyin tekemään ruisjuurella nostetun vehnäleivän josta joku intoilija saattaisi sanoa että sehän on silloin vain huono ruisleipä. Suomessa on kumma tapa huutaa lähinnä sen perään että onko leipä täysruista, ihan sama miltä maistuu(ja kaikissa leivissä on sokeria!! yyh yyh!!). Tämä epä-ruis-epä-vehnäleipä maistuu erillaiselta, vähän kun pitsan päällä paistetut kurkut, tutulta mutta vähän kummalta.. ja muuten paljon enemmän rukiilta kun kaupan täysruisleipä, oma juuri vaikka onkin vähän heikkona on vihanen pirulainen. Pain de Martin blogin Martin Johanssonin Surdegsbröd-kirjassa muuten suurin osa leivistä on ruisjuurella nostettuja vehnäleipiä. Martinilta taisi tulla just joku uusi kirja myös.

vielä kuuma

hyvin vaalea ruisleipä joka ei ole ruisleipä ihan oikeesti
1. päivä
60 g ruisjauhoja
60 g vettä
60 g ruisjuurta

Sekoita kaikki yhteen ja anna olla huoneen lämmössä yön yli. Samoin alottaisin myös tavallisen ruisleivän. Tämä ekan päivän raski nousi todella huonosti jonka takia päätin kikkailla ohjeen kanssa. Tästä tuli myös niin hapan että hiivan lisääminen olisi varmaan ollut ihan turhaa koska pikku hiivat olisivat heittäneet heti henkensä(ajattelee kohtausta elokuvassa jossa pahis tippuu laavaan. aaargh! ihan samalla tavalla).

2. päivä
120 g vehnäjauhoja60 g vettä
20 g grahamjauhoja
5 g suolaa
2 g hiivaa jos pelottaa ettei juuri olekaan hyvä

Vaivataan! Sitte annetaan levätä kunnes jotain tapahtuu, taikina ei välttämättä juurikaan nouse mutta tulee vähän ilmavammaksi. Kolmisen tuntia pitäis riittää. Muotoile leiväksi ja anna taas nousta pitkään, itsellä nousi kai nelisen tuntia joka oli liian vähän ja leipä repesi vähän pohjasta. Juurella nostettavia leipiä pitää tarkkailla tarkkailla enemmän koska juuri on paljon eläväisempää kun tavallinen hiiva. Paista.

tarjoilija! synthetisaattorissani on hiiva!