bussimatkailija unien portilla

täälä vartioin minä!

Voi vitsi näin tosi ihme seikkailu-unta yöllä. Marianne lähti kotoani bussilla kotiin, minä lähdin myös ja kai vahingossa samalla bussilla mutta en tahtonut että minua nähdään niin jäin etupenkille. Bussi lähti Espoosta jostain Leppävaaran ja Kekkoskallion välistä ja jatkoi Viherlaaksoon päin, bussin numero oli 07. Piilottelin etupenkillä ja seurasin maisemia jotka muuttui kokoajan ihmeellisemmiksi, ajoin oman pysäkin ohi koska muuten minut olisi tietty nähty. Bussissa oli myös kalju hikinen mies. Viherlaaksossa bussi ajoi hirveällä rytinällä metsään pientä ulkoilupolkua pitkin, metsässä oli laudoista kyhättyjä denataloja(niiku 80-luvulla oli Mankkaan kaatiksella) ja soutuseuranmökki(samallainen kun Vantaanjoen varrella siinä mistä 550 menee yli). Bussi kaarsi pienen järven rantaan jossa oli vanhoja punatiiliteollisuusrakennuksia ja ihan tavallisia kerrostaloja. Mietin että miten täälläkään en ole koskaan käynyt vaikka lähialueet on ihan tuttuja. Mieleen tuli myös se kummallinen tie mikä meni mäen yli, se jota pitkin lapsena mentiin joka unessa. Jäin pois.

Tuo oli varmaan merkki että on aika lähteä jonnekin.

piirakka on niin säälittävän näkönen räpellys, nerokas mantelikoriste ei oikeen toiminut

särkynyt sydän

joulumaustepiirakanpohja
100 g vehnäjauhoa
50 g voita
20 g siirappia
10 g vettä
10 g sokeria
2 g joulumausteita

sokeria päälle

Sekoita aineet yhteen ja anna levätä jääkaapissa ainakin pari tuntia. Taikinaa voi käyttää piirakkapohjana tai pikkuleipinä sellasenaan.

mutta paras suklaapiirakka koskaan 

lähipipari

kolmas joululimppu

rusinat kuuluu joululeipään.. sanokoot kitisijät mitä vaan

Olin varmaan ala-asteella kun perustettiin eka bändi ja siitä lähtien niitä on perustettu varmaan kymmeniä, millon ihan vitsillä ja millon vakavissaan mutta koskaan ei ole saatu mitään tehtyä. Nykyään en juuri enää perustele bändejä vaan keksin niille vaan nimiä. Uusimman bändin nimi on dinosauerkraut. Muita bändejä on räp yhtye Mega påsse, mulkkuheviä soittava VandaForce ja tietty suurta suosiota nauttiva KingOffpop joka on melkeen tehnyt levynkin.

 logo on tärkeä osa

alinousseena rusinat lähtee

Joululimpusta piti tulla perus tummajoululimppu mutta tulikin kalpea pallero. No oikeen hyvältä se maistuu.

joululimppu
200 g vehnäjauhoja

150 g vettä
30 g siirappia
20 g ruisjauhoja
10 g hiivaa
5 g öljyä
5 g suolaa
2 g anista ja fenkolia

30-40 g rusinoita

Laita vesi, hiiva, siirappi ja ruisjauhot yhteen käymään puoleksi tunniksi, lisää loput aineet paitsi rusinat ja vaivaa kunnolla. Lisää rusinat myös. Nosta leipää noin tunti eli pidempään kun minä tein ja paista 225 asteisessa uunissa.

 joukko pako

cyberavaruusvanukas are go!

alussa

Purkkeihin röynän ja aineksien säilömisessä on kivaa kun sitte on hauskoja purkkeja täynnä röynää ja erinäisiä aineksia. Purkkeihin yleensä tulee lastattua kuitenkin tavaraa mitä ei niin usein tarvitse ja siinä vaiheessa kun on neljä purnukkaa rivissä täynnä vaaleaa jauhetta niin ei enää muistakaan mitä tuli säilöttyä ja minne. Tähän Cocovin kilpailuun keksin ohjeen tossa lipaston päällä olevasta mysteeripurkista jossa on keltaista karkeaa jauhoa. Keltainen jauho on durum semolinaa eli aikalailla samaa kamaa kun mannasuurimot mutta lasivehnästä. Alunperin olin ajatellut tehdä Amerikkaisen hautajaispiirakan jossa olisi rusinoiden tilalla susimarjoja(goji! Goji!) mutta vaihdoinkin piirakanpohjan hassusti maustettuun semolinavanukkaaseen. Elviksempi versio siis siitä Äiteen ylioppilaat-nimisestä jälkkäristä jossa rusinat oli kersana hyviä mutta se punainen hapan kastike pahaa. LisäElviksenä päällä, sekä sielullisesti että ihan kirjaimellisesti kaakaorouhenougatine.

tarkotuksena olisi ollut että tossa päällä olisi ollut kastike

Tuon yläselitys on kursiivina koska Cocovin jutut ei tulleet mulle koskaan perille ja juttu ei siis enää päde(postin poika varmaan eksyi lumisateeseen). Tein jälkkärin silti koska eihän hyvää idistä voi hukkaan heittää mutta vaihdoin gojit karpaloihin, nehän maistuukin paremmilta, on nätimmän värisiä eikä Kiinalaisen lapsityövoiman kasvattamia(mutta luultavammin jonkun muun maan). Ja onhan ne myös superruokaa.

Nougatine jäi kyllä tekemättä

tästä pitää varmana tehdä myös jouluversio. joulumausteita ja rommirusinoita

"gojit"
kuivattuja marjoja
vettä
hunajaa
sitruunamehua

Anna marjojen liota vähässä vedessä puolisen tuntia. Kaada suurin osa vedestä pois niin että kattilan pohjalla on vain vähän vettä, lisää hunajaa ja sitruunamehua. Keittele vesi siirapiksi.

tahmean äitelät karpalot oli hyviä

puuro
n. 190 g nestettä, mulla puolet kermaa puolet vettä
kuivattu pikkukeppi mesiangervoa
30 g semolinaa/mannaasuurimoita/polentaa
20 g valkosuklaata
7 g hunajaa

Hullun määrän imee muuten nestettä tuo puuroaines. Laita päivää ennen tekohetkeä mesiangervo riutumaan kermaan. Kaikkea kermaa ei kannata käyttää vaan pikku määrä ja laimentaa maustettua jos se on liian tiukanmakusta, villikasveista ei koskaan tiedä. Keittele kaikkia aineita kattilassa kokoajan sekotellen pienellä tulella kunnes puuro on valmis.

Laita marjoja muotin pohjalle ja päälle puuroa. Laita päällä muovi ettei puuro kuoretu pohjasta. Anna jänkätä jääkaapissa ainakin yön yli. Valmiin jälkkärin päälle keittelin lisää marjoja samalla ohjeella koska pohjalla oli vähemmän siirappia kun olin ajatellut.. ja liian paksuksi keitin uudellakin kertaa mutta hyvää oli.

se on sitä cyperrakkautta

yksinäinen omegakarpalo 

pizzakeidas

paistetulla munakoisolla ja pinaatilla

Tänään painaa vähän joulumyyjäiskrapula. Ei niin että myyjäisissä olis ollut menoa vaan juuri toiste päin, siinä vaiheessa kun päästään kaupungilel ja kohti myyjäisiä niin kaikki daijut toverit päättääkin että mennää vielä tonne glögille ja tonne pizzalel ja tonne jotain.. lopulta päädytään Mendon, Pulmun, Lungin, Magneetin, Fredan, Portsun ja Salpimientan kautta Sture pubiin kattomaan Vallilan Billie Holidaytä.

 näin

 

pienet pallurat

oliivileipä
230 g vehnäjauhoja
20 g graham
170 g vettä
5 g hiivaa
5 g suolaa
5 g oliiviöljyä

oliiveja 30-40 g

Vaivaa kaikista aineita taikina paitsi niistä oliiveista. sekoita mukaan oliivit. Anna taikinan levätä pari tuntia ja pyöritä se palloksi. Halkaisin pallon kahtia ja annoin nousta puolisen tuntia halkasupinta alaspäin ja paistoin leikkauspinta ylös päin.

 
Amerikan Billie ja sunnuntai fibat

lunta, pasteijoita ja mystinen ulottuvuus

edessä kaali, takana körni

Lunta tulee, maalaan taulun ja teen pasteijoita.
Perusjuntti jauhelihapasteijoita ja herkku kaalipasteijoita. Kummatkin on hyviä mutta eri mittanauhalla.
Lähdin matkalle, aluksi oli kivaa, lumi pehmentää äänet ja on nättiä.
Ulkona ei ole juuri ketään, joku huristelee ohi läskimopolla ja pikku nappula raahaa lumessa perässään itsensä kokosta lätkäkassia.
Vantaanjoki on aina kiva, vielä kivempi nyt.
Lunta tulee, on kylmä ja alko kiukuttaa, bussilippussa ei ollut rahaa kun lopulta päätin tulla bussilla kotiin.
Ja kävelin lisää.

kuinka kaulataan ja tehdään voiteikina kolme kerta kolme

laihis pikavoitaikina
220 g jauhoa
100 g voita
10 g sokruu
4 g suolaa
4 g nostopulveria
100 g piimää

Skoita kaikki aineet paitsi piimä yhteen muruksi ja sekoita piimä mukaan. Anna taikinan levätä jääkaapissa tunti ja kaulaa se kolme kertaa kolmelle kerrokselle noin yhden sentin paksuuteen. Anna levätä ainakin pari tuntia jääkaapissa. Kaulaa kolme millin paksuseksi auki, täytä ja askartele miten tahdot.

körnifeikkilihatäyte
quorn murua
keitettyä ohraa
keitettyä munaa
klassisia mummomausteita
voitelumunan keltuainen

Arvaa?

edessä kaali ja takana körni

Malmin uimarannan silta

kaalitäyte on jo näin apinaisen herkullista

kaalitäyte
4 osaa kaalia
1 osa sipulia
siirappia
öljyä
valkosipulia
chiliä
vettä
suolaa, pipuppuria, sinapinsiemeniä
etikkaa
keitettyä riisiä, ohraa tai jotain tai ei mitään.

Paistele liuruiksi leikattua sipulia ja kaalia öljyssä pienen siirappi töräyksen kanssa joknu aikaa, lisää valkosipulia ja chiliä. Kun kaikki alkaa olemaan läpikuultavaa ja rusehtavaa lisää vähän vettä ja keittele vesi pois, kaalien ei pitäisi olla ihan muhjua vaan purtavaa. Mausta, lisää ihan vähän ohraa ja kunnolla etikkaa.

aina yhtä hauskaa miten landea Helsinki onkaan kun ottaa kuvan oikeasta suunnasta

jo odotamme hihkuen retkeä!

"oikeastaan tosta polun kautta!"

neljä pientä sanaa

yksi pala on leivän loppu

Yhtäkkiä olen rakentanut suuren ongelman!  Aluksi tulee nerokas idea(hip!), kirjotan syvällisiä asiota kaloista ja planktonista tai maatiainen nimisestä linnusta ja sen nappiverkkareista. Idea alkaa kasvamaan ja tarinasta tulee hauska mutta sitten se kasvaa liikaa ja latistuu viisasteluksi ja entisen Suosikin runopalstamateriaaliksi. Sanat toimii nykyään kun huonosti vaivattu leipä. Ennen kirjottaminen oli juuri se bloggauksen helpoin puoli, asiat vaan tuli ja meni tekstiksi ilman suunnitelmia tai suurempaa ajatusta, nyt joutuu miettimään ja miettiminen pilaa kaiken.

Onneksi ilman nerokasta ideaa tai minkäänlaista kirjotustaitoa voi aina tehdä kauraleivän. Tämä leipä ei ole sitten nähnytkään mitään hienoa maalaisleipää vaan on ihan ehtaa vanhankoulun suomipullaa.

nimestään huolimatta maahumala ei ole sukua maatiaiselle, maahumala on kasvi

kaurareikäleipä
200 g vehnäjauhoja
n. 165 g vettä vähän voi joutua lisäämään jos taikina on liian kova
35 g kaurahiutaleita
20 g perus voiteluöljyä
7 g hiivaa
5 g suolaa

Anna kaurojen liota vedessä kymmenisen minuuttia. Lisää loput aineet ja vaivaa kunnolla, taikina on aika kova mutta kauran takia ainakin alussa tahmaisen oloinen. Anan taikinan levätä muovin alla pari tuntia. Pyöritä taikinasta pallo ja anna sen levätä jokunen minuutti jauhotetulla pöydällä kunnes se rentoutuu riittävästi että sen voi kaulita litteäksi. Kaulaa pallo vähän alle sentin paksuiseksi ja ota keskelle rinkulaformulla reikä, jouhota leipä ja anna nousta noin 45 minuuttia. Paista aika vaaleaksi.

 jauhotettuja ja rei'itettynä

kirjat kipuavat läjiksi pöydille

ei kaunein leipä mutta kotoinen

maailman paras salaatti

aamupala, päivällinen ja lounas

No vähän liiottelua ehkä. Mutta silti. Tähän salaattiin on sentään kerätty kaikki mun mieliasiat, pitkulaiset asiat, pyöreät asiat, homeasiat, linssiasiat ja vihreät asiat. Salaatti itsessään ei ole mitään muuta kun kuorimaveitsellä veisteltyä kesäkurpitsaa, hyvin löysää sinihomejuustoa, pikkusen nättejä beluga-linssejä ja ne mausteet. Sinihomejuustoksi ei kelpaa vaikka se Aura, ei siksi että Aura on mautonta vaan että se on liian murenevaa. Juustona tässä oli juuri ja juuri enää kasassa pysyvää Roqueforttia josta tulee salaattiin kastike kun sen sekottaa rehuihin.. vähän kun avocadot (siinä) avocadopastassa. Käntyn teki kaupantäti.


kesäkurpitsasalaatti
hyvää leipää ja voita paahtamiseen
kesäkurpitsaa sopivasti
beluga-lissejä keitettynä ja jäähtyneinä sopivasti
sinapinsiemeniä sopivasti
salaatin lehti, yksi
hyvin pehmeää ja tiukkaa sinihomejuustoa sopivasti
oliiviöljyä, pippuria, sitruunamehua, suolaa, rakuunaa

Paahda  sinapinsiemenet ja laita sivuun jäähtymään. Lisää samalle pannulle voita ja paahda siinä leivän palat. Vuole kesäkurpitsasta ohuita liuruja kuorimaveitsellä, samalla lailla kun Jamie tekee aina telkussa. Noin neljäsosasta perusstandardikurpitsaa tulee salaatti yhdelle. Kurpitsan keskus on vaahtomuovimaista höttöä, sitä ei kannata ottaa mukaan. Sekoita mausteet ja sinihomejuusto kurpitsoihin ja revi sekaan lähinnä väriksi ihan vähän tavallaista salaattia. Lisää linssejä mutta vaan sen verran että tästä tulee kurpitsasalaatti linsseillä ei linssisalatti kurpitsalla. Laita leivät näteimmälle lautaselle, ja leipien päälle salaattia kasaksi.

with chocolate

parane pian!