maanantai 26. lokakuuta 2009

kurpitsaleipä

oujee


Nyt on kurpitsapäivät mutta se ei sinänsä kyllä liity halloweeniin mitenkän vaikka nyt onkin sen aika. Tein ihan saman leivän kertaalleen käyttäen aiemman päivän pitsapohjaa "juurena" mutta unohdin suolan ja leivästä tuli niin ruma että piti koittaa uudestaan. Tämä on sitte ihan paras leipä pitkään aikaan, vieläkun osan valkosista jauhoista korvaa tummemmilla ja vaikka lisää pikkuripauksen ruista. Leipään lisättävien siementen paahto ei ole sitte todellakaan turhaa vaan antaa todella paljon makua. Voisi melkein Julia Childiä lainata ettei kannata edes tehdä leipää jos ei paahda, mutta kyllä ne siemenet on kivoja sellaisenaankin. Kurpitsansiementen paikalle varmasti menee auringonkukansiemenistä hasselpähkinöihin kaikki siemenet.


Kurpitsansiemenleipä 2 känttyy

1. päivä (juuri/biga)
75 g vettä
125 g vehnäjauhoja
2 g hiivaa

Kaikki vaivataan vaan tasaiseksi. Taikinan voi antaa olla pöydällä pari tuntia että se lähtee kunnolla käymään ja siirtää sitte jääkaappiin yöksi.

paloiteltu vanhataikina vedessä ei ole nätti näky


2. päivä
eilinen asia +
200 g vettä
200 g vehnäjauhoja
60 g g paahdettuja ja osittain murskattuja kurpitsansiemeniä
10 g suolaa
5 g hiivaa

+50 g lisää vehnää kun vaivataan lopullisesti

Yleensä mun ohjeissa ei ole minkään sortin väliä missä järjestyksessä asiat taikinaa lisää mutta tässä on vähän kun juuritaikina on niin kova(ja käytän pakastettua tuorehiiva). Juuritaikina kannattaa leikata saksilla veden ja hiivan sekaan ja sekoittaa kunnolla ja sitten vasta lisätä muut aineet. Anna taikinan alun olla pari tuntia että se lähtee kunnolla eloon ja vaivaa sitten taikinaksi lopun jauhon kanssa.
Leipien nostoon ja muotoiluun voi käyttää ohjeita jotka kirjotin vähän aikaa sitten. Omista leivistä muotoilin vähän lihavampia ja viiltelin ristikonpäälle.

liian vähän noussut.. taas


torstai 22. lokakuuta 2009

jämätryffeli

sisällä on punasia


Kastanjakonvehtien ylijäämä ganachesta tein tryffeleitä. Alkuperäseen massaan lisäsin vähän lisää jämä suklaita, valkosta ja tummaa ja keksiä muruna. Vähän mietin että viittiikö keksin murua sekottaa suklaamassaan kun lopputulos voi olla vähän kun kaurapuuroa koska murut kuitenkin pehmenee. Pakko oli tietty sekoittaa ja lopputulos oli vähän puuromainen aluksi mutta isommat palat jäi hyvän rapeksi. Tollaset murut pitäisi jotenkin rasvoittaa pinnasta etteivät ne imisi vettä samoin kun koriste tomusokerillekin tehdään.

Niija ne on pyöritelty samoissa kekseissä.

toine


Leivontaideoita? Vaikka en olekaan tympääntynyt täydellisen patongin hakemiseen niin vaihtelu virkistää ja helposti itse pyörii vaan omassa laatikossaan. Bretselit oli kyllä jo teko listalla.. jos löydän hyvää ohjetta.

tiistai 20. lokakuuta 2009

kastanjakonvehti

näin


Nami-hiiren paketilla tein kastanjaganachella täytettyjä pikkukuppikonvehteja joissa on päällä murennettuna vadelmapikkuleipiä. Koko aiempi halloween konvehti idea oli näistä keksitty mutta ne vaan tulivat tehtyä ensin. Kuppimallin konvehti on helpoin tapa saada konvehteja kotona aikaan tuhlaamattaa kamalaa määrää suklaata(ja täytteitä). Kupit on tehty normaalilla konvehtimuotilla mutta iroitin kuoret ja täytin täytteellä. Kun kupit irrottaa muotista näkee heti mitkä on huonoja tai onko temperoiti mennyt metsään eikä sitten vasta kun on täyttänyt jo konvehdit tai dipannut täytepalat suklaaseen. Haljenneet, rumat ja huonosti tempperoiut voi suoraan vaan laittaa purkkiin odottamaan seuraava käyttöä. Ainoa huono puoli on että päälle pitää keksiä jotain koristetta.

toinen


täyte meni jokseenkin näin:
Kastanjaganache(kaiken voi korvata jollain muulla)

60 g kermaa
80 g tummaa suklaata
40 g kastanjapyrettä
(20 g valkosta)
himppu vaniljasokeria

nättien keksien murua/pähkinää/jottai

Kermaa lämmitetään kattilassa sokerin ja kastanjankanssa ja lisätään pieniksi hakattu suklaa(t). Suklaan pitää viilentyä konvehdin kuoria viileämäksi, jossain luki että 10 astetta viileämmäksi mutta sitten se on jo kovaa.. Viilennyt täyte lusikoidaan varovasti kuppeihin ja koristellaan muruilla hiukan kovettuneena. Jos on paljon konvehteja täytettävänä niin kannataa käyttää pursotuspussia.

Ylijäämä ganachet huomiselle


maanantai 19. lokakuuta 2009

patongin vääntö

nätti rakenne(ja pirkka pizzapahvi)


Leivässä on usein yhtä tärkeää miten sen vääntää kun itse ohje eli tässä posti joka olisi ehkä pitänyt olla ensimmäinen postaus. Viiltämisestä ei ole mitään asiaa koska kuva oli niin huono(nyt on).

Kolmen normi patongin väsäys:

Lepo. Tämän patongin kanssa annoin levätä kolme 20 minuutin jaksoa joiden välissä taittelin taikinaa. Kaupan hedelmä pussit on mainioita suojaamaan taikinaa kuivumiselta(ja bannaanikärpiäisiltä).


Vääntely ja kääntely. Eli strecth and fold johon törmää ulkomaisissa kirjoissa ja netti-sivuilla. Taikinaa venytetään ja taitellaan itsensä päälle vahvistamaan taikinaa. Tämän tein kaksi kertaa.


Palottelu. no sitte palotellaan. Mutta ei murjota taikinaa ettei kuplat lähde pois.


Joku tämmönen alkumuotoilu. Palotellut palat rullaan kohtuu kireiksi pötkelöiksi n. 15 sentin pituisiksi mutta ei liian pitkiksi että lopulliset patongit mahtuu uuniin.


Palalepo. Pötköjen annetaan vaan rentoutua kymmenisen minuuttia pikkasen jauhotetulla pöydällä sauma alaspäin.


Lopullinen muoto. Sauma kääritään sitään samalla venyttäen pötköä. Valmista pötköä voi pyöritellä että tulee tasainen lopputulos. Omista teen noin 40 senttiä pitkiä mutta tekisin pitempiä jos uuniin mahtuisi.


Nosto. Joka on edelleen lähinnä mystiikkaa mulle mutta sellaset 45 min tekee tehtävänsä. Liina joka on nostettu patonkien väleistä ylös ohjaa patongit nousemaan vain yläsuuntaan.


Viillot. Ensin jauho päälle ja sitten viillot tai vaikka saksilla epiksi muotoilu.


Tädää! Ja tähän päästiin, parempi silmäset voi huomata että liian vähän on kohotettu.

keskiviikko 14. lokakuuta 2009

halloweenkurpitsakonvehti

pojat


Halloween kilpailuun en meinannut keksiä mitään.. kurpitsansiemenleipä on niin tylsä, mörön näkönen leipä on typeryyttä ja kummallakaan ei kuitenkaan voita kun niissä ei ole marssipaania. Ei ole tässäkään mutta jotain parempaa, suklaata pienenä yllätyskuppina valkosuklaaganachella täytettynä jossa kurpitsansiemenpraliinia ja päällä paahdettuja siemeniä.

mom


Valkosuklaaganache on ihan yksinkertainen valkosuklaan(laitoin Pandaa, älä tee samaa virhettä) ja kerman sekoitus joka on värjätty oransiksi. Siemenpraliini on sulatettua sokeria johon vähän tummennuttua lisätään siemenet jotka paahtuvat sokerin lämmössä. Siemenet palavat todella helposti ja kurpitsansiemenet vielä pamahtelevatkin samoin kuin pellava.. eli pitää olla varovainen. Valmiin massan kaadoin teflon pannulle kovettumaan ja murskasin kun se oli jäähtynyt ja lisäsin pikkusen isoja suolakiteitä(Jozo Gourmet). Valmiin praliinin sekoitin valkosuklaa ganacheen ja lusikoin varovoisesti kuppeihin ja koristelin paahdetuila siemenillä

siemen


Keltainen väri sisälsi pettymykseksi jotain myrkkyjä(e110, e102) jotka luultavammin alkoivat kutittamaan ihan kamalasti nenää ja suupieliä.. aika paljon meni hukkaan ganachea sen takia lopulta. Jatkossa pitää vähän katsoa ettei värit ole täynnä pahimpia myrkkyjä. Yhdessä laulussa lauletaan: keltainen väri ei vahingoita ketään.. ja pöh

tiistai 13. lokakuuta 2009

juustopatonki

plät


Ylipaistunut ja ylinoussut patonki. Nyt ei kyllä leipä onnaa millään. Jos koittais konvehtien tekoa välillä(koitin äsken, kuoret ei irtoa muotista)?


juustopatonki
500 g vehnäjauhoa
330 g vettä
80 g juustua, osa oli raastetta ja osa paloteltua
12 g hiivaa
10 g suolaa

Juusto kannattaa antaa liota ensin vähän aikaa vedessä ennen kun alkaa vaivaamaan taikinaa ettei juusto kuivata taikinaa. Osa juustosta oli pieninä kuutioina jotka sulaa leipään ja jättää kivoja juustokoloja, pelkkä raaste häviää kokonaan taikinan sekaan. Anna taikinan levätä tunti ja muotoile patongeiksi, valmiit patongit nostin liinalla juuston päällä ja käänsin toiste päin pellille paistumaan. Väsään vielä postauksen kuinka oikeen muotoillaan patonki.. kunhan vaan teen niitä joskus päiväkllä kun voi kuvata. Nämä patongit vähän paloi, tai lähinnä kuivui liikaa kaasu-uunin takia kun unohdin patongit uuniin kun leikin musantekoa.

nousemassa

perjantai 9. lokakuuta 2009

luomusuklaat

Luomusuklaita tuntuu olevan kahta sorttia, luomukaupoissa myytävät "vakavasti luomuna otettavat" suklaat ja muiden merkkien luomut. Hyvilläkin tekiöillä on luomua ja esim. Praluksen kaikki suklaat on luomua mutta silti tuntuu että Green & Black's on lähes ainoa jota pidetään vakavasti otettavana(se on muuten Cadburyn tuotemerkki nykyään). Valitettavasti usein tuntuu että niiden luomukauppojen suklaissa on enemmän keskitytty olemaan vain luomua kunhan jotain saadaan myyntiin ja keksimään kummallisia täytteitä niihin.

Vivani Feine Bitter 72%


Vivanin suklaat taitaa olla virallisten luomujen parasta antia. Tämä on oikein hyvä perus laatusuklaa joka maistuu vähän maalle ja vähän joltain marjaiselta. Sulaa hyvin mutta on ihan vähän rakeista mutta vain vähän. Vivanin vahvempaa 85% suklaata pitää viellä testata ja kummallisesti oliiviöljyllä maistettua

Green & Black's White 30%


Todella imelän karkkimaisen hajuinen suklaa eikä kyllä maistu kovasti paremmalle. Mukavana puolena tässä on ihan oikea vanilja joka näkyy pisteinä kuvassakin, en muista että missään suklaassa olisi näin näkynytkin vanilja. Itse suklaa on todella rasvaisen oloista, makeaa ja rakeista. Suklaa menee heti suussa ihme klimpeiksi eikä sula nätisti ja kunnolla.

Pacari Raw 100%


Tämä on vain joka tavalla hirveää. Suklaassa maustuu erikseen rasva ja kaakao, rasva puoli maustuu jotenkin härskiintyneeltä ja joltain rahkalta. Kaakao puoli maistuu kitkerältä ja kuin pohjaan palaneelta kahvilta joka on vähän kummaa koska raakasuklaa paahdetaan matalassa lämmössä.. ja silti se on onnistuttu polttamaan. hirvittävän pahaa eikä juurikaan edes muistuta suklaata mutta pakkohan tän on olla todella terveellistä kun on niin pahaa.

Oikeasti muuten pidänkin jostain suklaista vaikka näyttää että haukun aina kaikken. Tässä kuten leivän teossakin yritän täydellisyyteen ja melkein kaikki mitä leivonkin on aina jollain tavalla pilalla.