bostonpulla

hirveä möhkö

Kun kerrankin oli munaa, maitoa ja voita niin tahdoin tehdä pullan. Varsinkin tahdoin tehdä bostonpullan koska tämmöisiä vastaavia tein yhdessä paikassa kolmisenkymmentä jokapäivä ja ne on kivaa näpertelyä. Pullassa on välissä vaniljakreemi ja päälle pursotettu joka pötkään appelsiinimarmelaatia. Paistettu pulla on supermakea ja kaunis katsella ja ihastuttava syödä. Kun pulla oli uunissa naapurimme Antti päätti tulla viereilulle ja tuoda matkamuistoksi puolasta myös vodkaa. Voi sitä juhlaa!

raaka poika

Pulla ala meitsi
300 maitoa
630 jauhoa
100 sokeria
85 voita
40 hiivaa
1 muna.. tai 33 grammaa
7 suolaa
3 kardemummaa
vaniljakreemi, creme patissier
no sen ohje tulee kun bloggaan siitä sitte varmaan erikseen

Kaikesta paitsi voista vaivataan hyvin sitkoinen taikina lopussa lisätään voi(tähän voisi piirtää kuvan sitkorakenteesta ja iloisesta voista). Taikinan annetaan levätä puolisen tuntia tai kunnes tuntuu enenmän yhteistyöhalukkaalta. Tämä taikina määrä oli ihan liian iso yhteen bostonpullaan ja kolmasosa olisi riittänyt. Sopivan kokoinen pallero taikinaa kaulitaan neliskulmioksi jolle levitetään vaniljakreemi ja se kieretään korvapuusti tyylisesti pötköksi, leikataan kuuteen saman kokoseen palaan jotka asetetaan kakkurinkulaan tai vastaavaan. Jokeisen pötkylän reikään pursotetaan marmelaati ja päälle ripotellaan pähkinärouhetta. Nostetaan ja paistetaan, ohjeessani ei luo kummallekaan mitään aikaa ja tai lämpöä. Valmiin pullan voisi koristella pumadalla jos sitä vaan sattuisi olemaan, vähän kaapista vaan ripotin tomusokeria pintaan.

näin Katri näyttää

Aina menee joka blogissa silmään kun kukaan ei pidä pursotuspussia oikein, edes teevee kokit telkkarissa ei osaa(paitsi Gordon Ramsay). Kuinka hyviä pursotushässäköitä blogeissa olisi jos niiden tekijät pitäisi pussia oikein? Toinen asia on yhden millin tyllat..

Antti; pullan ja vodkan tuoksuinen mies

sitte se loppuu

mikä on paras suklaa

voi pojat

Tänään tehtiin retki kauas vantaalle asti koska huomasin että siellä on pikkukauppa jossa myydään Praluksen suklaita, noin hienon suklaa perään lähden mieluusti jo toiseen kaupunkiin. Flamingo ja ympäryksen kaupparykelmä oli todella kummallinen ja amerikkainen mutta löydettiin silti lopulta perille. Koko retken ideana oli saada Le 100% suklaata ja koko seikkailu ei todellakaan ollut turha. Koskaan en ole Praluksen suklaita syönyt mutta olen tahtonut jo testata pitkään. Le 100% on todella kummallinen suklaa, paljon pehmeämpi ja kermaisempi kun suurin osa maitosuklaista vaikka kaakao pitoisuus on todellakin se 100%. Suklaasta maistaa on myös kummia sienien ja savun makuja.

täältä tonne ja vain suklaan takia

Sataprosenttisesta suklaasta odottaisi todella kitkerää makua ja kalkkimaista suutuntumaa mutta kumpakaan ei juuri ole, suklaa on lähinnä suorastaan hämmentävän kermaista. Tämä herkku ei ehkä ole paras suklaa mitä olen koskaan maistanut mutta yksi kummallisimmista ja jos suklaasta pitää niin aivan pakko maistettava. Seventypercent.commissa Le 100% on rankattu muuten neljänneksi parhaaksi suklaaksi koskaan.

kävimmä myös vaasan&vaasan tehtaanmyymälässä

yllätys! eli kesäkurpitsapasteija

taDaa!

Leivontafoorumilla on skaba jossa tehdään jotain jolla yllättää ystävä. Ensin ajattelin että en osallistu kun teen kuitenkin vain patonkia ja ne ei kyllä yllätä enää ketään. Mutta keksinkin tehdä kesäkurpitsa pasteijoita, täällä ei muuta nykyään syödäkään kun kurpitsaa. Typerys saa olla että tekee kotona voitaikinaa koska sitä saa niin helposti kaupantädiltä mutta tämä on seikkailu. Parin pasteijan tekoon meni lopulta varmaan viisi tuntia.

Ilo-kilpikonna on hyvin yllättynyt

herkkupasteijat
ohje on alun perin Valion mutta pienentäessä ohjetta siihen meni silti vielä puoli kiloa voita. Kirjotin sitte koko homman uusiksi.

kuori
180 g vettä
300 g vehnäjauhoa
5 g suolaa

Kaikki vaivataan massaksi, iisii.

voikama
220 g voita
60 g jauhoja


Nämäkin massaksi. Taikinataikina venytellään neliöksi ja voimassa lätkästään päälle. Vanhasta croissantti ohjeesta voi katsoa mallikuvan paketointiin ja kaulauksiin. Valmis muovitettu paketti laitetaan jääkaappiin kylmenemään tai pakastimeen mutta pakastin saattaa jäädyttää ja se on huono juttu. Viilentynyt kaulataan pitkäksi(noin vähän alle puolisen senttiä) ja taitetaan kolmesti ja taas viilennetään.. tämä tehdään 3 kertaa.

pohjalla oleva päälipuoli käännetään ylös

täytemassa
1 osa puuroriisiä
1/3 kesäkurpitsaa pienittynä
sopivasti juustoa
timjamia
suolaa ja pippuria
liraus etikkaa
voita

Paistetaan kurpitsat makeaksi voissa. Puuroriisi on liian puuroa normaalisti ja tavallinen riisi liian irtoinaista niinpä liotin riisiä jonkun aikaa liika tärkkelyksen poistamiseksi. Lopuksi kaikki sekaisin ja pursotuspussiin jos sellasia on.
Askartelu. Tämmösiä ohjeita ei osaa kirjottaa niin piirsin taas selkeä kuvan tuohon ylös. Kolmasti kaulattu viileä taikina kaulitaan nyt ohuemmaksi ja leikataan kahteen osaan(1.)(jos levy on niin leveä) ja tehdään nätit viillot keskelle(2), tätä hommaa varten on omatyökalunsakin. Levyn alareuna voidellaan hellästi munalla(2.1) ja keskelle pursotetaan tai lätkitään täytemassa(2.2). Munaton puoli taikinasta nostetaan täytteen päälle(3.) ja käärästy puoli nostetaan/kaadetaan munatun päälle niin että viillot tulee päälle(4.). Omassa taikinassa vähän suli voi kun täällä on niin kuuma eikä lopputulos ollut aivan paras. Paistetaan kai 200 asteessa.

piirsin myös sarjakuvan ystävästäni Heikin yllättämisestä pasteijalla

ruispastaa

oliiviöljyllä, voilla ja timjamilla

Melkeen leivontaa, pastaa. En tiedä onko mun pastan tekotapa lähelläkään oikeaa italiaa. Ainakin Jamien ohjeissa pastataikina on paljon kovempaa mutta sellaisen murenevan kaulaus on niin hankalaa käsin että teen taikinan löysenpänä. Tosi hyvää näistä aina tulee vaikka olisinkin kamalaa rienausta italian kansallisruuan kustannuksella. Kotipastan syön mahdollisimman yksinkertaisesti, öljyä, yrttejä, suolaa ja vaikka vähän voita.

Yhden munan yhden lautasen ruispasta
1 muna
60 g vehnäjauhoja
20 g ruisjauhoja

Kaikista sekoitetaan massa joka laitetaan jääkaappiin kelmuun lepäämään joiksikin tunneiksi. Homma onnistuu muuten ihan hyvin munattomanakin ja suuremmalla ruismäärällä, varmaan millä jauhoilla vaan. Itse kaulaan parin sentin pallerot littaniksi ja pyöritän sikareiksi joista leikkaan nauhoja, tähän hommaan on hyvä laittaa joku keittiöorja töihin jos aikoo yli kahdelle tehdä. Keitetään todellakin vähän aikaa, alle minuutti.

kaulatut, pyöritetyt ja leikatut



kitchen macgyver, pastan kuivatusteline

summer pudding

kynttilää kanssa

Toverillamme Katrilla oli synttärit ja joku kakku piti keksiä mutta siitä puuttuu seikkailu. Itse en tätä tehnyt mutta siskoni keksi tehdä vanhan aikaisen englantilaisen kesävanukkaan. Jälkkäri sisältää kakku vuuan joka on vuorattu kuivalla leivällä ja täytetään hieman keitetyillä marjoilla. Herkku ei vaikuta kovin herkulliselta ainakaan mulle mutta lopputulos kermavaahdon kanssa on ihastuttavaa ja raikasta. Herkun nimi on suomeksi kesävanukas, minusta tämmönen ei ole nähnytkään sitä mitä vanukas suomessa tarkoittaa siksi käytän englanninkielistä nimeä. Haggiskin on pudding eikä sitäkään suomenneta sisälmysvanukkaaksi.

Tämä ohje on Anne Willanin Tammen suuresta keittotaito- kirjasta. Kirja on ihan uskomaton, ohjeita on lintujen kynimisestä kakkujen paistoon vuoristossa jos tuolta ei jotain löydä sitä ei varmaankaan tarvitse tietää.


summer pudding 6 hengelle

750 g sekamarjoja
57 g sokeria
250 g kuivaa leipää ilman kuoria
raastettua sitruunan kuorta

n. puolentoista litran vuoka

vuorattuna

Keitetään marjoja, sokeria ja sitruunankuorta sen verran että mehu irtoaa marjoista. Vuoka vuorataan leivänpaloilla(katsoo yllä olevan kuvan), osa paloista jätetään katoksi. Marjat ladotaan vuorattuun vuokaan ja laitetaan katto paikoilleen, jos jää yli mehua marjoista se kaadetaan päälle. Päälle vielä muovi kelmu ja joku paino ja kokohomma jääkaappiin vaikka yöksi.
Vielä parempaa tästä varmaan tulisi jos jos leivän vaihtaisi halvinpaan pullapitko känttyyn ja jotain alkoholia lisäisi marjoihin.

tekijä ja sankari ruttiksessa

Itse sankari ei lopulta tullut puistoon kakulle ollenkaan(töitä, pöh!).

iha paras perunaleipä

pitko ja marsu

Tein parhaan herkku perunalaivän niinkun otsiko jo sanookin. Homma ei heti mennyt ihan helposti, ensin laitoin imeltymään ruisjauhoja ja peruna hietaletta mutta mönjä oli kamalaa ja mittasinkin miten sattui väärin niinpä tein uuden ilman ruisjauhoja. Ruisjauho mönjän jätin pöydälle käymään, ei pidä mitään tuhlata. Tänään aamulla se oli alkanut nousta ja oli hurjan hapan, siitä saa vielä jotain jännää aikaan. Toisaalta mulla olisi vanhaakin taikinaa jääkaapissa ja timjamivalkosuklaaganache joille pitäisi jotain käyttöä myös kehitellä.

Perunaleipä.. vaikkei paljoa pottua olekaan
300 g vettä
60 g perunahiutaletta

Keitä vesi ja kaada monitoimikoneen astiaan perunahietaleiden päälle. Anna vähintään pari tuntia muhia. Älä tee näin jos astia sattuu olemaan muovia.

450 g vehnäjauhoa
20 g öljyä
15 g siirappia
15 g hiivaa
10 g suolaa

Lisää kaikki aineet perunamössöön ja vaivaa hyväksi. Taikina on hyvin löysää ja tarttuvaa, kerrankin se kone on varmaan oikeasti välttämätön. Nostin taikinaa kolmisen tuntia jääkaapissa koska lähdin puistoon ja se vasta tästä mahtavaa tekikin(eli mene myös puistoon ja iske pata kylmään). Valmis taikina tuntui käsiin aika samanlaiselta kun pullataikina niin tein yhden pitkon ja tollasen marsu/lehti mallin. Muotoiltuja leipiä nostin taas sen 45 minuuttia, nämä tuntuivat nousevan tosi hanakasti. Paistetaan 210 asteisessa uunissa kunnes valmis. Tämän loppu ohjeen kirjotus alkaa tuntumaan vähän hassulle kun samat jutut joka kerta..

iiH! siinä on häntä!

tomaatti kranssi

brum brum

Tuolta jostain meidän leivontakirjaston kätköistä löysin hienon ja yksinkertasen pullakranssin ohjeen. Koska pulla on vähän "turhaa" eli ei ruokaa ja rahan tuhlausta jota ei ole niin tein leipä version. Tämmöset ei vaan oikeen toimi niin hyvin leivällä niin lopputulos ei ole kovin kaunis. Välissä kama jossa öljyä, salviaa, tuoretta tomaattia ja vähän pyrettä + muuta, täytteen päällä juustoa. Itse taikinana käytin vanhaa taikinaa käyttävää normi vaaleaa taikinaa mutta en pistä sitä tähän kun sellasta ei oikeen voi seurata kun ei ole vanhalle ohjetta. Patonki taikina sopii tähän oikeen hyvin.. pulla taikina paremmin.

tästä ei nyt kovin hyviä kuvia saanut

lähäri(yhtä hyvää kun näyttääkin)

Väsäsin myös eilisten sämpylöiden väliin pihvejä valkoisista pavuista ja porkkanaraasteesta. Pavut alkoi jääkaapissa vaikuttamaan jo että moikkaavat seuraavalla kerralla kun avaan oven niin ajattelin että jotain on tehtävä. Sillon kun ei ole rahaa ostaa mitään ruokaa niin kehittää hienoimmat ja parhaimman makuset jutut kun pitää oikeasti ajatella mitä tekee.

paista liiassa öljyssä

söpöt sämpylät

siinä ne on

Tänään teki mieli temppuilla ja koittaa vanhaa oikeasta eka kunnon ohjetta jonka olen keksinyt. Ohjehan menee näin: 300 grammaa jauhoa, 300 g vettä ja jonkun verran hiivaa jotka annetaan olla yön yli. Seuraavana päivänä lisätään vielä suola ja 200 g jauhoaja. Samaa ohjetta muutellen oikeastaan käytän joka kerta kaikkeen. Tällä kertaa uuni ei taas pitkästä aikaa oikeen tehnyt yhteistyötä ja nostatinkin sämpylöitä liian vähän. Lopulta nättejä niistä silti tuli mutta liian paksulla kuorella.

lehti ja siemen

Sämpylä

1. päivä
300 g vettä
200 g vehnäjauhoja
10 g tuoretta hiivaa

2. päivä
300 g vehnäjauhoja
15 g pellavan siemenia
10 g suolaa

Ensimmäisenä päivänä vaan sekoitetaan kaikki yhteen ja muovi tai joku päälle ettei kuoretu tai astia mikroon toimii mulla. Seuraavana päivänä lisätään loput aineet ja vaivataan kunnolla, kunnon sitkonhan näkee kun sormien välissä taikinan voi venyttää niin ohueksi että läpi näkyy. Annoin taikinan levätä tunnin ja muotoilin erilaisiksi hassuiksi sämpylöiksi ja nostatin niitä vielä noin 45 minuuttia. Palloihin koitin laittaa lisää palloja päälle currylla ja paprikalla mutta se ei ollut niin hyvä idea.

mom mom

oltiin myös alppipuistossa.. niiku näkökään kaikki muutkin

tähti kauraleipä

se on vähän kun meritähti

Tuntuu että kaikki muut ruokablogit on kesälomalla eivätkä juuri päivitä. Mulla kun on nyt lomaa ja aikaa niin tulee tehtyä kaikkea ihan hirveästi ja testattua kummia asioita(laatikkoruoka vanhasta leivästä ja linsseistä). Eilen tahdoin pitsaa taas vaikken varmaan mitään muuta tässä olekaan syönyt. Täytteenä ihan samat tomaatti ja kesäkurpitsa. Pitsan yli kuitenkin nousi tähdeksi kauraleipä jonka tein taikinasta joka jäi pitsasta yli. En edes tiedä miksi sitä kauraa tungen joka paikkaan, usein tuntuu ettei se anna leivälle juuri mitään muutakun huonon vaivattavuuden.

sain silti pitsankin tehtyä

Kauraleipä tahi kaurapitsan pohja

330 g vettä
400 g hiivaleipä jauhoja
100 g kaurahiutaleita
10 g suolaa
10 g hiivaa


Laita vesi ja kaurat vähäksi aikaa turpoamaan ja vaivaa sitten taikinaksi. Pitsan tehtyäni taikinasta unohdin loput taikinat nousemaan mikroon vielä kai viideksi tunniksi mutta hyvä siitä silti tuli. Erillaistahan tässä on lähinnä tuo tähti muoto. Leipä litataan ensin aika littaksi ja sitte leikataan kolme tai paljon tahtookin viiltoa kokonaan läpi. Tähden sakarat käännetään keskeltä reunoille. Jos leivän pohjaan laittaa vaikka kaurahiutaleita niin sakarat käännettyinä ne tulee hauskasti esiin. Nostetaan taas tunti ja paistetaan siinä 210.

leluleipää

musiikki ja leivonta, leivontamusiikki

tämä on se rehu jota tungen joka ruokaan

Kun olen kuitenkin aika armoton musan harrastaja ja nörtti niin listaan jotain leivontamaita musiikilla..

Donovanin Wear your love like heaven on tietty hyvä englantilaisen klassikoiden tekoon, näin nätillä laululla Summer puddingistakin tulee entistä maukkaampi.
Ranskan herkkujen tekoon ainoa valinta on tietty ihastuttavan France Gallin Poupee De Cire, Poupee De Sonn Näin ilosella hassulla laululla Briossinkin teko (jopa) onnistuu.
Ruotsalaiset makeat limput ja pullat sahramilla tehdään sentään punkin tahtiin. Perkeleen Längtan on tähän mahti valinta. En ees tiiä mitä brasiliassa leivotaan mutta Marcos Vallen Cricket Sing for Anamaria sopii luultavammin niihin herkkuihin silti tosi hyvin. Ameriikan herkkuihin en juuri ole tutustunut, tuntuu että niillä on vain höttö sämpylöitä ja kakkuja ilman täytteitä(no on niillä hienoja hapanleipiä) mutta tulee sieltä sentää jotain musaa. Siis siirappinen biisi siirappisiin leivonnaisiin Delfonicsin Hey love.

anarkistit keinumassa(en mä)

Jottei saisi kuvaa että kuuntelen vaan musaa joka on niin siirappista että menee kaiuttimet sokerista tukkoon tai bändejä joiden laulajatkin on kuollut ennen kun olin edes syntynyt niin loppuun pistän Australian lahjan maailmoiden kansoille: Toecutterin Come on barbie.
Kaikki biisit ei ollut juuri se jonka tahdoin, youtuben tarjonta vähän latisti leikkiä.

Jos jotain pätkääkään kiinnostaa niin tässä on mun Spotify soittolista hiteillä.

hiivaton oliiviöljyvarras

rinkula ja pallo

Ei se oikeasti ole hiivaton, laitoin vaan otsikoon että hiivan vihaajat innostuu ja tulee tänne. Ohjeessa ei vaan lisätä varsinaisesti hiivaa vaan käytetään pikku palaa samaa vanhaa pitsataikinaa kun viime patongissakin. Tässä versiossa vain vanha taikina elvytetään pienellä määrällä uutta jauhoa ja vettä. Jauhot ja vesi lisätään taikina möykkyyn ja jätetään yön yli lämpimään innostumaan. Seuraavana päivänä innostuneeseen uuteen taikinan alkuun lisätään lisää jauhoja ja vettä. Tähän myös päätin koittaa lisätä lopussa öljyä pullatyyliin. Lopussa lisätty rasva menee sitkorakenteen sisään ja tekee vielä mehevämmän leivän.. tai sen pullan tai briochen.

oliiviöljyvarras
ihan suoraan tarkastihan tätä ohjetta ei voi seurata koska alkumöykky on aina erillainen mutta samaan malliin silti.

130 g vanhaa yön yli elvytettyä taikinaa, jos se ei ole kunnolla noussut, kupliva ja haiseva niin suosiolla kannataa lisätä vähän hiivaa.
200 g vettä
150 g hiivaleipäjauhoja
40 g ruisjauhoja(ihan mausteeksi vain)
5 g hiivaa jos tuntuu ettei meinaa nousta

Näiden annetaan olla ainakin pari tuntia, kunnes taikina on selvästi elossa ja hyvällä päällä.
Lisätään:

270 g hiivaleipäjauhoja
100 g vettä
30 g oliiviöljyä
10 g suolaa

Vaivataan kunnes on selvästi kova sitko, sitten lisätänään öljy ja suola ja vaivataa ne sekaan. Annetaan nosta niin kauan että selvästi nousee. Nouseminen voi kestää montakin tuntia varsinkin jos ei ole lisätty yhtään hiivaa.. jos edes nousee, tämä on jännitys leivän teko tekniikka. Leivonta kannattaa tehdä tosi hellin käsin ettei kuplat lähde pois. Leipiäkin joutuu nostamaan pitkään, tällä kertaa leivät ei meinannut millään nousta mutta yht'äkkiä tuplaantuivat. Paistetaan valmiiksi.

leikkaus

Tätä öljyn lisäys hommaa pitää vielä koittaa mutta helpommassa leivässä ja paljon suuremmalla öljy määrällä.

patonki pitsan jämästä

siinä ne

Vanhalla taikinalla on jännä tehdä leipää, nytkin yritin nostaa pelkästään sillä muttei suostunut tomimaan niin lisäsin vähän hiivaa. Ohje tässä on tietty nyt vähän suuntaa antava koska vanha taikina voi olla erillainen erikerroilla mutta sitte pitää vaan muutella PLUS kohdan jauho määrää. Mutta paljon maukkaampaa näin tulee kyllä aina kuitenkin. Nyt jopa paisto jo sujuu, vähän on kalpea ja taisin pikkasen matalalla lämmöllä paistaa.


patonki vanhalla jämällä (pate fermente kai)
350 g vettä
100 g vanhaa taikinaa, patonkia tai vastaavaa
200 g hiivaleipäjauhoa
5 g tuoretta hiivaa

Nämä sekotetaan ja annetaan olla kunnes mömmö selvästi kuplii eli pari kolme tuntia.

syömään! keitto on valmista!

PLUS
250-270 g hiivaleipäjauhoa
10 g suolaa

Vaivataan normaali tapaan, jos on ältsyn löysää eikä hommasta tule mitään niin pikkasen jauhoa sekaan lisää. Annetaan taikinna levähtää se tunti ja tehdään nätit patongit. Yhteen kieritin sisälle juustoraastetta, muut on ihan tavallisia. Valmiita nostetaan 45 min - tunti, patongin pitäisi olla vähän "alinoussut" että viillot repeää kunnolla mutta en ainakaan minä sellasia osaa katsoa.

juustopatongin juusto-onkalo

Vaihdoin myös ylhäällä olevaan kuvaa.. jos se vaikka toisi lisää vierailijoita(nii..), ärsyttää kun päivässä käy 40 ihmistä vaikka mitä tekisi. Ja kokoajan laskee.

paistettu kesäkurpitsa pizza

voi pojat! canneloni!

Tuolla oli yhdessa blogissa siitä kuinka ei kukaan oikesti maista eroa purkki/pakaste ja tuoreiden vihannesen välillä varsinkaan valmiissa ruuassa joka nyt oli tällä kertaa pitza. Musta se alkaa olemaan vähän liian kärjistämistä jos kukkakaalista näkee jo väristä sen olevan pakaste, toisaalta purkkitomaateista(ja herneistä!) sanotaan usein että ne on parempia kun tuoreet kastikkeisiin. Purkkiherkkusieni ja pakastemansikkahan on oikeen hienoja esimerkkejä siitä miten prosessi muuttaa tuotetta.. saa olla aika hiekkapaperia kieli jos ei huomaa eroa. Pakasteen huonous tietty on vaan johonkin ruokiin liittyvää, pitxaan tai salaattiin pakastekukkakaalia en millään laittaisi mutta johonkin kurriin musta ne menee ihan hyvin.. Pakaste ja purkki kama on kivaa mutta kunhan pysyvät omalla paikallaan.

rehuja

Aleksin anti-valmistuote pitsassa on kokeileva kaurapohja ja hennosti tomaattipyrettä, chilisoosia ja oliiviöljyä kastikkeena. Päällä on paljossa öljyssä ja ripauksessa suolaa ja sokeria tiristettyjä ohuita kesäkurpitsan viipaleita ja tomaattia. Tomaatin päällä vielä kurpitsan paistoöljyä ja tuoretta timjamia. Niinkun kuvasta huomaa pidän pitsani hyvin simppelina, itse lätty, tomaatti ja juusto ovat pääosissa.

Paistetun pizxan kuva on aika kurjan näkönen(eli rustiikkinen), pitsa ei ole niin hyvä kuvaus kohde.. lättänä ja rusehtavan punainen vaan. Ja vielä tein noin pöydällä ja siitä piti yrittää siirtää jotenkin pellille joka ei ole niin helppoa, niinpä pitsat meni vähän ryttyyn ja täytteet keskelle kasaan. Mutta ite loppu tulos oli ihan mahtava ja osa iloa varmaan oli tuon kaasu uunin syytä, se kun on todella kuuma(koko koneeseen ei voi koskea). Pohja oli rapea ja sitkeä ja kaikkea mitä tahdon omasta pitzasta.

pala

pizzapohja kauralla n. 3 pikkasta, yhen palan pistin jääkaappiin juureksi leipää varten.
270 g vettä
350 g vehnäjauhoja
60 g kaurajauhoja
10 g tuoretta hiivaa
8 g suolaa

ps. osa vehnästä durumina ois kiva, vaikka toi 50 g.

Vaivataan tosi sitkoiseiksi ja annetaan levätä tunti, täytetään ja paistetaan. ei siihen kummia ohjeita tarvitse. Paistetaan niin kovalla kun uunin saa, naapurin pitserian pitäjää lainaten: "pizza on valmis kun tulee savua".

raakana ihana

Jotenkin sekavan psykopaatti kirjotelma tuli tänään, oon varmana istunut liikaa himassa. Tätä lukiesa voi sitte kuunnella The Rob Royssin hienon klassikko kappaleen Pizza pie(spotify lnkki).