petit palmier

monet

Palmier eli kotoisammin kanapee oli sellanen jonka muistan kun olin pieni, en tiiä oliko niitä mummilla vai missä mutta sellanen lapsuus olo niistä mulle tulee. Nykyään kanapee taitaa olla vähän kuolemassa sukupuuttoon muiden vanhusten kanssa fasupalojen sun muun lällärikaman alle. Palmier on vähän hassu leivonnainen myös nimensä takia, canapeehän muualla kun suomessa tarkoittaa coctailjuhlien pikkutarjotavaa, cocktailpalaa mutta täälä palmupikkuleipää. Kanapee nimi oli myös hassu pienenä koska kuka kumma nyt antaa leivonnaiselle nimeksi kanan perse(on se aika hassua vieläkin).
Kanapeehän on älyttömän yksinkertainen tehdä. Voitaikinaan vain kaulitaan päälle sokeria ja taitelleen taikina levy palmun tai milllon minkäkin näköseksi. Omatekemällä taikinalla tietty tulee parasta mutta tähän voi ihan hyvin käyttää kaupan valmis VOItaikinaakin. Unohdin vaan muuten sokerin noiden päältä.

se on niiku a-b-c, niiku yks kaksi kolme

palmier/kanapee

päälitaikina erikoismurea versio kakkuihin ja leivoksiin. Omenaleivos vaikka on mahtiherkku ja ihastuttavan mummonen
200 g kylmiä vehnäjauhoja
130 g kylmää vettä
5 g suolaa

Vaivaa tasaiseksi. Laita kylmään.

voikama(laihdutusversio muuten)
200 g voita
90 g vehnäjauhoja

Selitys voi olla taas sekava ainakin ihmiselle joka ei ole tehnyt koskaan voitaikinaa, kuvista näkee varmaan paremmin. Kysy jos et ymmärrä!

leikatut

Vaivaa tasaiseksi ja muotoile neliöksi. Paketoi voineliö päällystaikinaan kuin kirjekuoreen ja laita jääkaapiin tai pakkaseen viilenemään, pakkasen kanssa pitää olla varovoinen ettei paketti jäädy ja kuivu. Parinkymmenen minuutin päästä kaulitse paketti pitkäksi suorakaiteeksi vähän jauhon avulla ja taittele kolmin kerroin, laita takaisin kylmään. Kaulinta tehdään vielä kaksi kertaa. Lopuksi kaulitaan pitkäksi taas ja ohuemmaksi, taikinen koko vähän sanelee minkä kokoisia näistä tulee. Pöydälle sirotellaan sokeria ja pitkätaikina levy asetellaan sen päälle ja päällekin laitetaan sokeria, kaulimella vähän kaulitaan sokeri kinni. Ylä ja ala reunat käännetään taikinan päälle pituussuunnassa ja kaulitaan taas vähän kasaan ja koko homma vielä kaksinkerroin, yläkuvasta ehkä näkee paremmin ja valmiista palmiereista. taikinasta leikataan noin sentin vahvuisia paloja jotka aseteetaan toisistaan hyvän matkan päähän pellille ja pelti kylmään.
Pikkarit paistetaan noin 210 asteisessa uunissa.

pupuja!

Pitäisi varmaan ostaa parempi kamera koska nämä tuhnuset keltaset kuvat alkaa ottaa päähän mutta ne on vaan rumia ja isoja ja eivan liian täynnä turhia ominaisuuksia. Pixeli määrien ja muiden lukujen tuijotus uusissa tietokoneissa ja muissa vastaavissa on nykyään jo niin tyhmää kun jokainen niistä on aivan liian nopea ja sisältää ihan liian suuria lukuja kotikäyttöön niinpä valitsen koneeni lähinnä sen mukaan mikä on kaunein. Aikasemman kameran valitsin koska se oli sininen. Hankala paikka.

<3>