terkkuja australiasta

onko se kivi! lentokone! Clark Kent?

Omnipollo tekee mustikkasmoottiebissen ja sama tauti vaivaa, korvapuustiin pitää pistää tonkapapua ja riisipuuroon kallioimarretta. Kikkailla, heittää vielä yksi väkkärä jo yhen päälle joka oli liikaa. Pistää joulusuklaaseen vegemiteä ja olutkokeiluun heti persikkaa ja basilleja. Viisainta tietty olisi aloittaa alusta ei viimeiseltä sivulta ja kolmannelta ja taas jostain päin. Vaikka tehdä ihan normi korvapuusteja. Normipatonkeja tulee sentään tehtyä. Vegemite lähinnä, luultavammin onneksi antaa tryffeliin hassun palaneen makuisen loppumaun. Samalla ohjeella voi tehdä tietty ihan perus tryffelin ilman pöhköilyjä.. tai keksiä jotain vielä pöhkömpää.


vegemite-tryffeli
300 g tummaa suklaata
100 g kermaa
30 g voita
15 g vegemiteä
10 g tärkkelyssiirappia
pipari murua tai kaakaojauhetta

Kuumenna vegemite, siirappi ja kerma. Ota kattila liedeltä sekoita mukaan suklaa, kun suklaa on sulanut tasaisesti sekoita mukaan voi. Anna massan jähmettyä jääkaapissa. Ota massasta epä määräsiä palleroita ja pyöritä niitä kämmenten välissä (tulee sotkua ja sikailua) ja sitten piparimurussa. Nuole sormia

kai tätäkin pitää kerrna vuodessa testata

patonki ja ihmejauhot. kaipuu vakaviin asioihin.

 viillot ja koko leivät kippasit toiselle puolelleen

Kaupasta löytyi leiväntekoon tarkotettua korkea proteiinista manitoba-jauhoa joita kehutaan blogeissa ja Jan Hedhkin suosittelee kirjoissaan. Hienot jauhot on tietty hienoja ja kiva käyttää ja testata mutta suurien jauhojen kanssa tulee suuret vastuut. Sokea manitoba, nollanolla ja muiden erikoisjauhojen kehuminen vaikka naistenlehdissä on vähän hassua koska ei näillä perusohjeet toimi, jauho imee paljon enemmän vettä, vaatii enemmän vaivausta ja kovan vaivauksen jälkeen tietty pidemmät nousut. Ja reippaasti alinouseeksi tämä omakin jäi. Pelkillä jauhoilla ei saa kuin taikaiskusta mahtavia leipiä mutta on niistä apua. Mahtavan pehmeää ja silkkisen tuntuista taikinaa tämmösestä jauhosta saa ja ilo leipoa ja näprätä. Samasta kaupasta löytyi myös saman myllyn patissier jauhoja kakkujen tekoon, jos joskus jaksaisi, ehtisi ja olisi aikaa kakkuhommiin, ne tuntuu vaan niin hankalilta.

Seuraavaan bloggaukseen kerron sitte oravista ja pienien ötököiden marsista kohti tuntematonta.. jostain tärkeästä eikä tyhmistä leivistä. Jasonista, argonauteista ja avaruuskoirista.

alinousseet lävisi toiselta puolelta

  dim dim dim dim.. se avaruusseikkailubiisi tähän 

patonki
250 g  manitoba cream vehnäjauhoja
180 g vettä
5 g suolaa
3 g hiivaa

Vaivaa taikinaa koneella noin 15 minuttia. Perus jauhoilla taikinasta tulee tosi löysä ja tarvii ripauksen lisää jauhoja. Manitoba jauhoilla taikina tuntuu heti kädessä todella hyvältä mutta sitkoa ei meinaa tulla millään, vaivaa lisää ja lisää. Anna taikinan levätä öljytyssä astissa pari tuntia. Leivo patongeiksi ja nosta noin tunti.

 oikeaa leipää

täälä tänää, kööpenhamina

vesterbros originale burgerrestaurant / paperisaari kukkapurkki

Lastenvaunujen pakkaus oli tietty aika perseestä lentokoneeseen mutta toisaalta yllättävän helppoa. Netistä olin vielä kattonut vinkkinä että kannttaa olla mukana joku vyö jolla vyöttää vaunut paketiksi ettei ne aukea kesken matkaa ja survoudu paskaksi Hilla-Maarian tonnin (sekä hinta että paino) Luiskan alla. Vaunut kilpikonnamaiseksi kasaksi Clasun liinalla ja vaunut isoon muovikassiin. Päästiin ehjänä perille syömään Aamanssille ja Hilla-Maaria Henkalle ja Maukalle Fisktorvettiin ja ottamaan kuvan Pienestä merenneidosta. Takaisintulo oli vähän hankalampaa kun Lentoasemalla oli ruuhkaa ja Hilla-Maarian Finlandia vodka cranberryn vei tullivirkailia. Meillä tullivirkailia piti Osmoa sylissä ja toinen Är-kiskan kokoinen pyssyineen kaikkineen lirkutteli tanskaksi. Hilla-Maarialla meni hermo ja lopulta se sammui taksiin matkalla Malmille.

vauva pakattu / smörgarit tilattu

 to öl #%it / nyhavn weisse

Ulkomaanmatkailu menee näin; tullaan aamusella liian aikasin ja viedään reput hotellille, sitte kävellään, ja kävellään ja kävellään. Köpiksessä tietty olisi hyvä vuokrata pyörä mutta toisaalta en tiiä uskaltako sielä ajaa. Olen merkinnyt googlen kanrttaan paikkoja joissa pitää käydä, pari ravintolaa, paikallinen vakavahenkinen fillarikauppa (Track bike shop). Heidi tahtoo Grödiin jonka suurta pointtia en ymmärrä, kaurapuuro on kaurapuuroa pähkinöillä ja lakukastikkeellakin ja yhden hetken homma tehä kotona. Grödillä on kuitenkin yksi putka Torvehallessa joka on ygösmesta kovalla yyllä, ruokakojuja, makkaoita ja haisujuustoja, pyörittiin siellä ja tyhjensin Mikkelerin bissekaupan. Koska turisti on kuitenkin turisti  pitää käydä Nyhavnissa. Pientä merenneitoa en ole vieläkään nähnyt mutta sen vieressä on ilmainen vessa.

gröd / oikasureitti

Muuten nähtiin linnoja, unohdin ottaa oikealla kameralla kuvia, syötiin liikaa hampurilaisia ja ihmeteltiin. Hampurilaisiin alkaa vähän jo menemään maku, liian helppo valinta mutta onhan ne jo nähty ja vähän menee muu hyvä tarjonta sitte hukkaan. Cock and Cows hampurilaisten ei jaksanut enää mitään paperisaaren street food paikassa. Paikka on halli johon on rakennettu monta pikku kiska ravintolaa jotka myyvät kaikkea mitä nyt katuruokakojuissa pitääkin olla bissestä munkkeihin ja pizzasta vietnamrulliin. Ja liekitettyjä munkkeja. Ruokakaan ei ole kallista, himpun halvempaa kun kotosalla ja monta himppua parempaa, jotenkin aina. Tanskan ainoa huono puoli on urpot taskalaiset jotka ei väistä vaikka tulisi talo vastaan.

Hilla-Maariasta ruokalista näytti epäilyttävältä ja päätyi Makkosella, Big Mac ateria, kevyt kokis.

turistikuva / taisteluburgeri

creme brulee överimunkki / ja tietty pottuja, tietty liikaa

saanko mä esitellä mun eläimet?

blossan tämän vuoden glögi maistui tavalliselta.. tosi tavalliselta

Ullan Pakarin ohjeiden kopionti onnistui niin hyvin että kun ostin niiden ohraleivän niin ostin samalla säbän ohrajauhojakin ja tein vastaavan leivän. Ulla ei pistä leipäänsä voita eikä täll.ä ole sne kanssa mitään tekemistä, leipäkin muuttui Korkeasaaren retkeen paremmin sopivaan formaattiin sämpylöiksi. Koirkeasaaressa tuuli, kissapedot oli kerrankin mielenkiintosia (kolme pentupetoa), maa oli keltaisenaan lehtiä ja parhaana kirsikkana eläinkakussa nähtiin matkalla meressä joku hylje. Ehtä eloisa hylje! Ellei jonkun musta kultanennoutaja(hopeatoffeennoutaja) noutanut jotain keskellä merta niin hyljes. Kohta oon bongannut kaikki villit pedot Helsingissä; mäyrän, hiiren, sammakon, kärpäsen, rotan, ketun, bambin, supikoiran, käärmeen, vesiliskon ja sen jonkun ulterin tai jonkun Myllypurossa. kyllä kelpaa.


ohrasämpylä
220 g vehnäjauhoja
160 g vettä
40 g ohrajauhoja
25 g voita
5 g suolaa

Vaivaa kaikista aineita taikina. anna taikinan levätä 15 minuuttia. Pötkötä taikina pötköksi jauhotetulla pöydällä ja leikkaa neljään palaan, sämpylöiksi. Laita sämpylät pellille nousemaan leikkauspinta ylöspäin ja nosta 45 minuuttia. Paista 225 asteissa uunissa

korkeasaaren hiiret oli lapioitu läjään

aika ei jaksa kikkailla täytteillä, makkaraa ja juustoa

 

 kissapedot on niiiin tylsiä

 

terveen harmaa ohrankiilto

ruokataiteilia ehostaa kuvan jouluisella buttplugilla

Kai se on toi ohra tai liian kylmä uuni. Jos leipomossa leivän pinta kiiltää harmaana mattapintana niin on helppo sanoa että höyryä on liian vähän tai se pääsi liian nopeasti ulos. Mutta kotiuuni ei paljoa höyryttele niin nyt kävi näin. Eikä se makua pilaa.


ohraleipä
200 g vehnäjauhoja
175 g vettä
50 g ohrajauhoja
5 g suolaa
(5 g pellavansiemeniä jos siltä tuntuu)
3 g hiivaa

Pistä kaikki aineet taikinakoneeseen ja vaivaa hyväksi, ohran takia saa ehkä vaivata pidempään mutta tosi hyvän tuntunen taikina tuli heti. Anna taikinan levätä yön yli öljytyssä astiassa jääkaapissa. Ota taikina lämpenemään pariksi tunniksi ja leivo leiväksi. Anna nousta tunti, viillä ja paista. Lämmitä uuni 250 asteeseen ja kun leipä on uunissa laske 225 asteeseen.

ja voita

hula hula-housut

ruokataiteilia

-mo.. moi Jartsa
-moi.. hei tiiätsää muuten kun on mautonta vaaleeta bissee tosi paljo?
-joo.. ja tiiätsä kun on tota tekemässä bissee ja pistää siihe purkki ananasta ja jää sitä mehuu?
-no tiiän
-jos lisäis siihe mehuun kunnolla sokerii ja keittäis kasaan ja sitte valmiiseen vähän sitruunahappoa, sitte bisseeen sitä siirappia.. saa tolle spruuttipulollekin vihdoin käyttöä joka oli pakko ostaa.
-hula hula-housut vaan jalkaan ja istuu parvekkeelle drinkki kourassa, ei puutu ku kinkku ja oltais havajilla!

sisutuslehden leikkiminen on hankalaa

 

paluu menneisyyteen

prinssi Suutarilanvuorella

Kaksi vuotta sitte luin Hesarista miten koko Jakomäki pistetään paskaksi ja jyrätään alas. Blogin kanssa ei sillon oikeen lähtenyt niin retki eväineen jäi kesken, kirjoitin jotain typerää taiteellista sotkua jota en ikinä julkaissut. Nyt siellä on varmaan uudet samallaiset talot jotka on samallaisia kahdenkymmenen vuoden päästä mitä ne oli kaksi vuotta sitten. en ole tän jälkeen Jakomäessä edes käynyt. Silloin oli ensimmäisiä pakkaspäiviä. Lapset häädettiin pois purettavien talojen pihalta mutta mulle kukaan ei sanonut mitään. Sisällä en taloissa käynyt koska olen nössö mutta muut selvästi oli käynyt koska pihat oli täynnä ovista ja ikkunaista heiteltyjä ovia ja ikkunoita ja joka paikka maalattu täyteen. Hurjaa ja hurjan hienoa. Kaksi vuotta pantattu bloggaus tuli valmiiksi viidessä minuutissa.

Jakomäentietie 6

talojen purku oli vielä lähinnä henkistä

ja ovet rempsotti

eväät ja moottoritiet kuuluu hommaan

Jakomäen mäeltä keskustaan

japanin sieni

kanttarellit muuttu hassuiksi

Vuosi sitte löysin ekaa kertaa kanttarellin, vuosi siitä tunnististin rusko-orakkaan. Sitä ennen kävelin keskuspuistoa ja leikin olevani sienessä mutten löytänyt kun yhden tatin, jos edes sitä. Nyt mukaan oli pakattu onigirazut katkaraputäytteellä ja sieniä löytyi jo turhankin paljon. Kanttarellit, rusko-orakkaat, suppilovahverot ja pari jättimäistä valko-orakasta. Suurin osa sienistä päätyi Osmon puolivuotissynde hamppareiden väliin. Onigirazun keksin Vaimo matskuu blogin instagammista. Sushiriisiä merileväpaperille ohuesti, päälle täytteet, ohut kerros riisiä ja taitellaan kasaan neliöksi. Täytteeksi kuuluu laittaa jotain hassua niinkun vaikka katkarapurööraa tai pekonia ja juustoa. Voileipähengessä, joka haisee kalalta ilman kalaa.

 kato! kato! kato!

 

moshi moshi!

saalista

eväspurkki on kuin suuniteltu näille

kakkukauppiaan tunkiolla

ruskea klassikko

Vanhoista leivänkulmista voi tehdä leipomossa korppujauhoja ja vanhoista pullista korppuja ja ylimäärä kohvehdeista Pätkiksiä. Ylijääneet kakkupohjat, hillon jämät ja voikreemit massapussien pohjista voi sekottaa yhteen kaakaojauheen ja rommin kanssa ja tehdä perunaleivoksia. Perunaleivoksiin voi pistää kaiken, ehkä perunaakin. Leivonnasta poiketen perunaleivokseen ei ole niin millintarkkaan ohjetta, massaa pitää maistaa ja lisätä rommia, lisää rommia vanhampia kakun jämiä. Valion Mifut joille ei keksinyt muutakaan käyttöä? Eilinen lihakeitto? Ovelta löytynyt oravanraato? Lisää rommia. Koulussa opetetitin ettei kermavaahtoa saa laittaa. Itse tykkään tehdä leivoksista pieniä kuin kohvehdit ja pyörittää ne kaakaojauheessa mutta niistä voi tehdä minkä kokoisia tai muotoisia vain ja dipata suklaaseen tai kääriä marsipaaniin. Yhdessä leipomossa kuivahtaneet sacher-kakut jauhettiin ja perunaleivokset pyöriteltiin siinä.

ohje; kakku, halpaa rommia ja kallista kaakaota

teen aina nuo raidat.. niin vaan kuuluu tehdä

6 kk

juhlapaita päällä naurattaa

Nyt se painaa jo enemmän kun Laika, avaruuteen matkannut koira. Ei ole päässyt avaruuteen mutta Ruotsiin lakumessuille, Viroon, pöndelle ja keskuspuistoon sieneen. Kohta Tanskaan. Toisaalta Laika oli jo ainakin kolme vee eli Osmolla on vielä kaksi ja puoli vuotta aikaa päästä avaruuteen asti. 6kk juhliin saapuivat kaikki (jotka oli kutsuttu), tein nyhtöpossuburgereitä sienikastikkeella. Burgerit alkaa kohta tympimään mutta ne osaan ja kaikki tykkää, kaikki ei kuulemma tykkää sienistä niin niille oli burgerit ilman sienikastiketta.. mutta tupla sienimajoneesilla. Tarjolla oli myös perunaleivoksia, omppupiirakka ja suklaakakkua, perunaleivoksista pitäisi tehdä postauskin, helppo ja mahtava klassikkohomma. Laikalla oli häntä, siihen Osmo ei varmaan ikinä pääse ellei maailma mene niinkuin Neurovelhossa.

 

mango oli kuulemma natiasten mielilimukka

sämpylät piti tehdä uudestaan kun ekat ei kelvannut

 oldscoolia parhaimmillaan

 

biletys on raskasta

härkis lihis vihis laihis

 herkkuja

Nyt kun joka töötistä pursuaa uusia leikkilihoja niin piti ostaa testiksi Härkistä ja Mifua. Nyhtökauraa en ole edes ikinä vieläkään maistanut kun sen ostamisesta on tehty kaupunkihippiseikialuleikki eikä sitä löydy mistään. Ensin tehtiin aika perus nuudeliwokki juttu Härkiksestä ja hyvin huomasi miksi purkissa sanotaan että lisää Härkis lopussa, se melkeen kokonaan suli ruuan sekaan ja teki ruuasta puuroista mössöä. Koiranruuan näkönen herkku on toisaalta ihmeen hyvää suoraan purkista, sitä vaan pitää käyttää siihen missä se toimii, vaikka leikkilihapiirakassa. Lihiksessä ohran ja Härkiksen sekoitus maistuu täysin halvan lihiksen täytteeltä. Mifu sen sijaan on pelkkä vitsi, Valion sedät on varmaan keksinyt sen pikkujoulujen jatkoilla. Härkistä ja vaikka Quornia on helppo käyttää kun ne muistuttaa jotain mutta jauhelihan korvike joka on pieniä valkosia kuulia? Raejuustoahan se on jota voi paistaa, miksei purkissa lue niin?

Voisin kehitellä pekonistä lihan korvikkeen, sen nimi olisi Röhkis.


Härkis lihis
270 g vehnäjauhoja
150 g vettä
15 g sokeria (olisi saanut ola enemmän)
15 g voita
10 g hiivaa
5 g suolaa

öljyä paistoon

täyteeksi noin puolet Härkistä ja puolet keitettyä ohraa, mausteita

vaivaa kaikista aineista taikina ja anna vaivatus taikinan levätä 10 minuttia. Jaoin taikinan noin 80 gramman paloiksi koska pikku lihikset on hauskoja. Pyörittele palat palloksi ja littaa ne, laita lusikallinen täytettä levyille ja nipistele ne kiinni taas palloiksi. Anna lihisten nousta öljytyllä leivon paperilla ja paista 180 asteissa öljyssä.

 heikot kuvat

vallisaari

näillä jakso vaeltaa

  

Loman vikana päivänä tehtiin retki yleisölle avattuun vallisaareen. Vaikkakin saari on hieno ja metsät näyttää siltä että millä hetkellä tahansa voi kompastua hobittiin tai johonkin Harry Potteriin niin paikkaa myös vaivasin vähän tylsyys. Saaren ympäri menee oikeastaan vain yksi tie eikä siltä saa mennä pois eikä ryteikköinen metsä ihan hirveästi kutsunutkaan niin retkestä tulee sellanen liikuntatunneilta tuttu pururadan laahustus. Tai urheilunvieroksujille tuttu ainakin. Pisteitä nosti lampi, mikä lammista tekeekin niin kuumottavia, kaukaa kattelin ettei se liplata agressiivisesti tai jotain. Mukaan pakattiin vissy, eväsleivät ja bisseä. Eväsleipiin piti kuulemma laittaa kinkkua, pelkkä kinkun luipare on vähän tylsä niin tein mukaan tahnaa majonesista ja paahdetuista paprikoista. Leivän ohje on Jan Hedhin kirjasta johon lisäsin aimo annoksi Ikean pahaa juustoa, paha juusto on hyvää leivässä. Retkikijuomat haettiin Ateneumin kujalle avatusta Pien-nimisestä uudesta ja ainosta olutkaupasta.

pisan kalteva torni rakennetiin päivässä ja tuhottiin minuuteissa

Jan Hedhin paahtis extrajuustolla jaettuna kolmella
400 g vehnäjauhoja
200 g maitoa
35 g voita
16 g hiivaa
10g hunajaa
8 g suolaa
1 keltuainen, valkuisella voi voidellä leivän

60 g juustoa pienenä kuutiota

Mutkat suoriksi, vaivaa kaikkia aineita paitsi juustoa koneella niin kauan että tulee hyvä taikina, siihen voi mennä 15 minuuttia. Lisää juusto ja vaivaa se nopeasti sekaan. Ohjeella jaettiin taikina ja leivottiin siitä pitkän omaisia leipiä ja laitetiin ne vierekkäin, en tiedä mitä se tarkottaa niin tein pikkutyttöjen lettipitkon kolmella säikeellä.Nosta noin tunti, leipä nousee paljon. Paista leipä noin 200 asteissa uunissa.

perus hobittishittii

pistin oikeen letille kun en tajunnu mitään Janin horinoista 

takana viistää suomenlinna, edessä joku tonttu

oli siellä vähän suomenlinnajuttujakin.. ja kanttarelleja

söderin hapan menee hyvin kinkun ja esihistorian kanssa

kolme kauraa

sinisorsalla

Ullan pakarin kaurajuntan takakannessa lukee aineet:

vesi, hiivaleipävehnäjauho, täysjyväkaura 20% (33% jauhojen määrästä), hiiva ja suola

Sehän on valmis ohje, ei leivästä samallalailla sitkeää tule mutta nätimpää ja mukavaa perus kaurapullaa. Ilman hienosteluja laite jolla toimittaa leike ja juusto suuhun. Jotain tossa takana luki pitkästä kaurankeittämisestä mutta sellaset hyppäsin yli. Ja tein tän kolme kertaa vähän eri määrillä.


Aleksin pakarin kaurajuntta 
165 g vettä  
130 g vehnäjauhoja
65 g kaurahiutaleita
10 g täysjyvävehnäjauhoja
10 g hiivaa
5 g suolaa

Anna kaurojen liota hetken aikaa ja lisää loput aineet. Vaivaa taikinaa koneellä kymmenisen minuttia. Anna taikinan levät puolisen tuntia, tee siitä pallo ja litää se jauhojen avulla lättänäksi ja anna taas nousta puolisen tuntia. Nouseeseen voi tehdä pintaan risti kuvion. Paista 200 asteissa uunissa valmiiksi, leipä saa olla aika pehmeä, ei tässä ole mitään maailmanmestaruus patonkia tekemässä.

vauvoille ei saa kuulemma antaa känttyä

lauantaimakkara